Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Puumäärät menevät noin kuin Orfeus mainitsi eli tukin osuus on vajaat puolet. Päätehakkuita tehdään vuosittain noin 200 tuhannella hehtaarilla ja harvennushakkuita 400 – 600 tuhannella eli päätehakkuiden osuus on luokkaa 25 – 30 prosenttia. Hirvilaitumiksi sopivien taimikoiden määrä on vakaa tai hieman laskeva alueista riippuen, mikä tulisi huomioida kannan suunnittelussa myös.
Kiitos Orfeus.
Hain siis kysymykselläni sitä kuinka paljon riistahallinnon luottamuselimissä on porukkaa, joille metsätuloilla on suuri merkitys toimeentulossa.
Tuossa koiralenkillä mietin että jos sorkkaeläinkannat puolittaisi ja siirtäisi poronhoitoalueen rajan napapiirille, mitä seuraisi. Olisi esimerkiksi sata tuhatta poroa ja lisäksi hirvien ja vhp:n yhteismäärä sata tuhatta. Petovahinkojen korvauksia vähemmän poronomistajille, vähemmän liikennevahinkoja ja taimikkotuhoja, vähemmän puutiaisten välittämiä tauteja. Melkein voisi taimikonhoitotuet lopettaa, kun puuntuottamisen kannattavuus paranisi. Metsäpeuran elinalue laajenisi. Monimuotoisuus kohenisi. Häviäjänä: suurpetojen kannat (vähemmän sorkkariistaa), poronlihan tuottajat, metsästäjät.
Thaimaassa voi lomailla edullisestikin. Lento esimerkiksi Phuketiin tai Krabille 700 euroa (äkkilähtö Rantapallosta) Perillä ei rahaa välttämättä paljon kulu jos ei halua.
Kannatan Puuhastelijan ajatusta, että hirviä ja kauriita alettaisiin vähentää etupainotteisesti. Ei kannattaisi mennä keskieurooppalaiseen bisnesmalliseen metsästykseen.
Elukoista on muitakin haittoja kuin se että syövät taimia. Uutena haittana on tullut nopea susikannan kasvu. Metsäelinkeinoa olisi kuunneltava eli niitä, joiden elanto tulee pääosin tai sivutoimisesti metsästä. Näitä ihmisiä on pieni vähemmistö metsänomistajista. Hirvien torjunta taimikoista aiheuttaa nyt kohtuuttomat kulut kiertoajan alkuvaiheeseen ja tuhot heikentävät tulevia kasvuja.
Metsäuutisissa on juttua pienvesien käsittelyn päätöksenteosta. Tuossa kohtaa voisi tekoäly auttaa; se näkisi esimerkiksi valuma-alueen koon ja alueen aiemman käsittelyhistorian. Näistä sitten paikkatieto metsaan.fi-järjestelmään, niin käytännön operaatioissa ei tarvitsisi pähkäillä aina uudestaan miten toimia.
Ei päätöksentekoa tietenkään tilatasolla tehtäisi. Jossain kohtaa (edustajien valinnoissa tai äänestyksissä) äänivaltaa saisi pinta-alan mukaan. Eli kun valitaan edustajat rhy- ja arn esimerkiksi.
En tosin tiedä menisikö homma vielä nykyistä huonommaksi tällä keinoin, koska suuret maanomistajat voivat olla hyvinkin kiinostuneita metsästyksestä.
Kyllä Suomeen muutama tehometsätalouden harjoittajakin mahtuu. Mutta jos olette metsäsertifikaatissa mukana, sen kriteerejä tulee noudattaa. Muuten aiheutatte vaikeuksia meille muille.
*
Miten Nato-jäsenyyden valmistelut etenivät? Tärkeä pointti: amerikkalaiset halusivat Ruotsin mukaan prosessiin.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/be30a346-92a9-4803-8052-ff43abb9f368
