Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Metsäuutisissa on juttua pienvesien käsittelyn päätöksenteosta. Tuossa kohtaa voisi tekoäly auttaa; se näkisi esimerkiksi valuma-alueen koon ja alueen aiemman käsittelyhistorian. Näistä sitten paikkatieto metsaan.fi-järjestelmään, niin käytännön operaatioissa ei tarvitsisi pähkäillä aina uudestaan miten toimia.
Ei päätöksentekoa tietenkään tilatasolla tehtäisi. Jossain kohtaa (edustajien valinnoissa tai äänestyksissä) äänivaltaa saisi pinta-alan mukaan. Eli kun valitaan edustajat rhy- ja arn esimerkiksi.
En tosin tiedä menisikö homma vielä nykyistä huonommaksi tällä keinoin, koska suuret maanomistajat voivat olla hyvinkin kiinostuneita metsästyksestä.
Kyllä Suomeen muutama tehometsätalouden harjoittajakin mahtuu. Mutta jos olette metsäsertifikaatissa mukana, sen kriteerejä tulee noudattaa. Muuten aiheutatte vaikeuksia meille muille.
*
Miten Nato-jäsenyyden valmistelut etenivät? Tärkeä pointti: amerikkalaiset halusivat Ruotsin mukaan prosessiin.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/be30a346-92a9-4803-8052-ff43abb9f368
Espoossa kokeillaan mallia jossa lääkäri ja hoitaja työpari ovat ammatinharjoittajia eikä työsuhteessa. Kokemuksia odotellaan. On myös terveysasemia yksityisten hoidossa ja nämä toimivat kai melko hyvin, mutta en tiedä tulevatko kalliiksi.
Painuuko leveälustoinen massiivihirsi enemmän kuin tiheälustoinen ja onko tällä merkitystä rakentajalle?
Hyvä näkökohta Gla. Johdattelin edellä siis ajatusta siihen kysymykseen onko suuren pinta-alan omistajan tavoitteet erilaiset kuin pienen. Lisäksi vaikuttanee se onko tila hankittu rahalla sijoitusmielessä.
Korjauksena hirvikannan tavoitteiden asettamiseen voisi toimia menettely, jossa suuren pinta-alan omistavalla olisi enemmän sananvaltaa kannanhoidossa kuin pienen tilan omistajalla. Mihin kohtaan päätöksenteossa tämä vallankäyttö sijoittuisi, sitä en hahmota, kun en itse osallistu hallintoon enkä käytännön toteutukseen.
Jos viranomaisten toiminta aiheuttaa omavastuun ylittävän haitan silloin kun suojellaan jotain laissa suojeltua luontotyyppiä tai lajia, maanomistajan tulisi olla oikeutettu korvaukseen. Kaavalla suojelu on ihan vihonviimeinen tapa. Mikähän on ollut kaavamerkinnän perustelu tässä tapauksessa ja mikä se merkintä on?
Yksi kustannuksia nostava asia on ollut lääkäripula kun heitä ei ole koulutettu tarpeeksi. Syrjäseuduilla on jouduttu maksamaan paljon että on saatu edes joku.
Riikilällä oli taas asiaa kolumnissaan. Sopivan hirvikannan päätöksenteon vaikeuksista on sanottu että metsänomistajat siellä tosiasiassa päättävät, vaikka muodollisesti eivät, ja omistajat ja metsästäjät ovat useinkin samat henkilöt. Onko ongelman yksi syy se että meillä on valtaosa metsänomistajista pienten puuhapalstojen omistajia? Niitä joilla puuntuottaminen on pääelinkeino tai tärkeä sivuelinkeino on omistajista vähemmistö. Muistaakseni jokunen vuosi sitten tehtiin kysely, jossa mielipiteitä metsästyksestä oli jaettu pinta-alan mukaan. Mikähän tässä oli tulos?
Jos Perko mietit noita lyhentyneitä kiertoaikoja ja nousevia keskikasvuja joita avokasvattajat täällä raportoivat, eikö yhtään mietitytä, että jos olenkin väärässä? Ehkä minä osaan jk-menetelmän hyvin, mutta en osaa jaksollista? Voidaanko minun metsätilani yleistää koko Suomeen?