Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Koivikosta jos poistuu vaikka 700 runkoa, kunkin rungon täytyy olla 70 litraa, jotta päästään 50 m3:n huitteille. Palstan koivunkasvattajille kysymys: kuinka harva tulee koivikon olla, että se kestää kasvattaa 100-litraiseksi saakka? Strateegiset mitat ovat silloin keskimäärin 14 cm ja 14 m.
Muista Jovain myös se että ojitusalueen puusto käyttää kasvuunsa fosforia ja typpeä, joten ne menevät puista karikkeeseen ja maasta taas karikkeen hajottua takaisin puihin. Ravinteet siis myös kiertävät metsän sisällä; ainut suunta ei ole metsän läpi vesistöihin.
Ojien tukkiminen (suon ennallistaminen) ei ole ainut keino, voidaan myös nostaa vedenpinnan tasoa turvemaan metsissä. Jotkut pelkäävät kommenttien perusteella edelleen vanhasta muistista liikaa märkyyttä, eli ei tunnisteta vielä liian kuivuuden mahdollisuutta. Säätömahdollisuus olisi hyvä lisäominaisuus ojikoilla.
”64-vuotias Pahlavi on Iranin viimeisen monarkin, länsimielisen šaahi Mohammad Reza Pahlavin vanhin poika, ja elänyt maanpaossa viimeiset 47 vuotta. Yhdysvalloissa asuva Pahlavi kehotti sosiaalisessa mediassa tiistaina Iranin armeijaa, poliisia ja valtion viranomaisia liittymään väkivallattomaan vastarintaan hengellisen johtajan Ali Khamenein johtamaa islamilaista tasavaltaa vastaan.”
http://www.hs.fi/maailma/art-2000011311233.html
Saap nähä käykö sama kuin Syyriassa, että valta vaihtuu.
Kiintoaine pysähtyy suojakaistaan tai pintavalutuskenttään, mutta entä humus, jääkö se? Humus aiheuttaa pahennusta vesistöissä. Kts. esimerkkinä mielipide HS: Ilman hyväkuntoisia vesistöjä meillä ei tulevaisuudessa ole kalastettavaa.
Pauliina Louhi, Luke: ”Ojitetut turvemaat ovat merkittävä liukoisen orgaanisen hiilen ja raudan lähde, jotka tummentavat vettä ja lisäävät sen lämpökuormaa. Ojien tukkiminen ja vedenpinnan palauttaminen vähentävät haitallisten aineiden huuhtoutumista.”
http://www.hs.fi/mielipide/art-2000011305396.html
Mistä rauta tulee valumaveteen? Tekoäly vastaa: ”Turpeen rautapitoisuus voi vaihdella, mutta se on tyypillisesti korkea. Turpeessa on havaittu rautapitoisuuksia välillä 4,7–13,1 g/kg.”
suorittava: Kasvatustiheydet on pidettävä optimaalisina taimivaiheesta alkaen ,jotta lumituhojen riskiä voidaan vähentää.
Jossakin luki että männikössä tulee olla 3000 – 4000 tainta että siinä on hirvien varalta riittävä särkymävara. Haittaa toki taimikon alkukehitystä ja lisää lumituhojen riskiä, jos tätä joudutaan pitämään hirven turvan ylittävään 5 metrin pituuteen saakka. Ohje voisi tulla kyseeseen talvilaidunalueella: metsään jäisi jotain sen jälkeen kun siellä on talvisin toistuvasti vierailtu. Vaihtoehtona olisi Trico-käsittely myöhään syksyllä joka vuosi.
Voisi pitää talousketjun ja muut vapaana Venäjä-propagandasta ja keskittää sen tänne, jos sitä on pakko suoltaa.
Nyt komissiossa pyritään lopettamaan loputkin Venäjän fossiilienergioiden ostot ja hyvä niin. Jos Venäjän taloudellinen ja poliittinen eristys olisi kattava ja pitävä, se aikanaan johtaisi sodan loppumiseen. USA:lla menee paljon resursseja muihin selkkauksiin, joten meidän pitäisi hoitaa oma puolustus ja Ukrainan turvatakuut keskenämme. Nyt kun Venäjä on vielä kiinni Ukrainassa, meillä on hiukan aikaa.
Kokopuun korjuusta eli nuoren metsän hoidosta ja sen tukemisesta olisi hyvä päästä pois. Mitä sitten on korjattu, ränsistyneitä vai vain hieman liian tiheinä kasvaneita? Pitäisi ehkä haastatella toimijoita alalla: onko ongelmia ja missä kohtaa. suorittavan tilannekuvakin voi olla oikeaan osuva!
Rane Kakkosen linkissä on pdf, josta löytyy vetoomukseen osallistuvien lausuntoja. Jos jokainen Pariisin ilmastosopimuksen allekirjoittajamaa tekisi ongelman selättämiseen ankarasti töitä, muutoksen hidastaminen voisi onnistua. Nyt osa on prosessissa vapaamatkustajia, esimerkiksi Trumpin Amerikka.
Kommenteista päätellen aika moni Suomessa on valmis tinkimään elintasostaan, jotta päästään hiilineutraaleiksi. Tämä on hyvä tietää, kun osallistuu keskusteluun metsien käytöstä. Toisaalta ilmoilla on optimismia: hiilineutraali Suomi lähtee nousuun!
Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren: ”Hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä ei ole vain ilmastotavoite – se on talousstrategia. Akavan tilaaman Oxford Economicsin selvityksen mukaan tavoitteen saavuttaminen kasvattaisi Suomen BKT:tä ja nostaisi palkkatasoa merkittävästi. Globaali edelläkävijyys on tilaisuus, jota Suomen talous ei voi jättää käyttämättä.”
Creatura Think & Do Tank ry:n toiminnanjohtaja Timo Kuusiola: ”Creatura kannattaa ilmastolain tavoitteesta kiinni pitämistä, koska tavoitteesta kiinni pitäminen parantaa Suomen asemaa globaalin oikeudenmukaisuuden edelläkävijänä sekä luo ennakoitavan toimintaympäristön yrityksille investoida puhtaaseen teknologiaan Suomessa.”
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta: ”Suomessa on paljon edelläkävijäyrityksiä, jotka hyötyvät ilmastolakiin kirjatusta kunnianhimoisesta hiilineutraalisuus2035-tavoitteesta mm. viennin lisääntymisenä. Lisäksi ilmastolain tavoite houkuttaa puhtaista investoinneista kiinnostuneita kansainvälisiä toimijoita, lupaamalla vakaan ja ennustettavan toimintaympäristön.”
Allergia-, iho- ja astmaliiton toiminnanjohtaja Paula Hellemaa: ”Hiilineutraalisuuden saavuttaminen auttaa vähentämään ilmansaasteita ja parantamaan ilmanlaatua.” Nååjaa…
Ei polteta tulevaisuutta -kampanjakoordinaattori Varpu Sairinen: ”Yksi merkittävä syy hiilinielujen romahtamiseen on siirtymä fossiilisten polttoaineiden poltosta puun polttoon energiantuotannossa. Jos hallitus laajentaisi energiaveroa koskemaan myös puun polttoa, sekä siirtäisi nykyisen puupolttoaineiden verotuen (440 miljoonaa euroa vuodessa) puhtaiden uusiutuvien energiamuotojen edistämiseen varsinkin kunnissa, hallitus osoittaisi ottavansa ilmastotavoitteet vakavasti.”
Kauniisti ilmaistu: ”siirtäisi”. Tällaista rahapottia vain ei ole olemassa, kun se on valtiolta saamatta jäänyt veropotti. Puun poltto kyllä vähenee kunnissa, jos sitä verotetaan enemmän. Helsinki juuri pitkään vetkuteltuaan siirtyi kivihiilestä puuhun. Uusia energiaratkaisuja tarvitaan, jotta on mahdollista irtautua puusta edes jossain määrin, mutta nopeasti siirtymä ei tapahdu.
POW Finlandin puheenjohtaja Heidi Kalmari: ”Ilmastolaista kiinni pitäminen on kohtalonkysymys talvien suojelulle. Hillitsemällä ilmastonmuutosta voimme vielä vaikuttaa siihen, miten paljon lunta sekä talvisia päiviä Suomessa on tulevaisuudessa. Pidetään siis kiinni sovitusta ja varmistetaan, että jatkossakin suomalaisilla on mahdollisuus harrastaa rakkaita talvilajeja sekä nauttia talvisen luonnon tuomasta riemusta ja ilosta.” Tämä juna taisi mennä jo, loskaa ja räntää on tiedossa, kun Suomen ratkaisut eivät yksinään riitä.
