Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Visakallo kasvattaa männiköt taimivaiheessa tiheinä korkean hirviriskin vuoksi jolloin energiaharvennus on usein järkevä hoitotoimi.
Arevo kertoo netissä että arginiini-aminohappo sopii hyvin typpilannoitteeksi taimitarhoille. Se ei huuhtoudu yhtä helposti kuin tavallinen typpilannoite. Parantaa juurten kasvua ja sitä kautta taimen menestymistä.
Ilkka Heikkisen gradussa kerrotaan että granulaatti paransi havupuiden kasvua ja osin eloonjääntiäkin tuoreella kankaalla.
En ole etsinyt alkuperäistä tutkimusta joten en tiedä miten se on tehty. Kuvan mukaan mukana on yleisiä lajeja joista voi löytyä pitkiäkin havaintoaikasarjoja. Visakallolle että ei varmaan täysin vertailukelpoisia mutta pystytään varmaan arvioimaan mitä lajeja tietyn tyyppisessä vesistössä kuuluu olla. Tutkimukseen sisältyy aina näitä epävarmuuksia, jotka johtuvat havaintoaineiston heikkouksista.
Varmaan lajistosta saadaan tietoa vertaamalla luonnontilaisia virtavesiä muutettuihin. Samaan tapaan kuin hömötiaisesta saadaan tietoa katsomalla suojelualueiden tilannetta. Kannattaa tsiikailla YLEn jutun linkistä tutkimusta.
Sttinfon kuva (linkki YLE:n jutussa): Virtavesien lajiston muutokset. Vähenemä määrissä keskimäärin 50 prosentin luokkaa. Näyttää ryhmästä riippuen osin vähenemistä, osin paranemista. Tässä ehkä osavastaus Ranen kysymykseen tilanteen paranemisesta.
Kai tuossa vesien huonossa kehityksessä on monta syytä, esimerkiksi rehevöityminen johtuu osin laskeumastakin; kaikki paha ei tule maalta vaan voi tulla ilmastakin.
Tapiolla on hyvä perustietopaketti metsänhoitoon käytännössä.
Tuhkalannoitus ja metsitys ovat työtä maaseudulla. Sanoin ennallistaminen. Sen sijaan metsien kasvun laajempi hyödyntämättä jättäminen kyllä lisäisi työttömyyttä. Luontomatkailua saadaan tilalle jos perustetaan sitä varten palveluita. Lapissa tämä jo osataan, Järvi-Suomi ja Lounaissaaristo tulevat vähän jäljessä.
Jaa nyt mentiin jo kauas otsikosta.
Ihan edellisten linjoilla: en lähtisi hetimmiten kokeilemaan tiheämpänä kasvattamista. Saadaan pikkasen lisää biomassaa, mutta enemmän riskejä. Ei ole hyvä diili, sanoisi herra Trump. Uskoisin että molemmille löytyy kysyntää, kuidulle ja tukille. Hiilensidontakorvaukset ja luonnonarvomarkkinat voivat muuttaa tilannetta sen suhteen mitä kannattaa metsässä tuottaa.
Rosebud-kirjakaupassa jälleen mielenkiintoinen keskustelu. Myös striimi ja tallenne Youtubessa.
To 6.11. klo 17 Carlo Masala: Jos Venäjä voittaa (Siltala).
Goethe-Institut Finnlandin Saksaa suomeksi -keskustelujen ja kirjaesittelyjen sarjassa tutustutaan saksankielisten kirjojen suomennoksiin. 6. marraskuuta esittelyvuorossa on Carlo Masalan kirja ”Jos Venäjä voittaa. Skenaario.” (suomentanut Tommi Uschanov).
Kirjasta ja sen teemoista keskustelevat kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg ja Ilta-Sanomien Venäjän erikoistoimittaja Arja Paananen. Heitä haastattelee kustantaja Aleksi Siltala.
HUOM. Samana päivänä myös professori Markku Kulmala Oodissa Maijansalissa kello 18-19 luento ”Ilmasto muuttuu, mutta miten?”
Nyt joutuu valitsemaan kahdesta hyvästä.
