Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Israelista ja Palestiinasta Stubb totesi osuvasti, että siinä on kysymys kahden valtion olemassaolon mahdollistamisesta. Palestiinan alueen on oltava sen asukkaiden hallinnassa ja vastaavasti Israelin vihollisten on luovuttava tavoitteestaan tuhota se valtiona.
Risto Kuusakoski:
Hanski (2011) viittaa mm. Andréniin (1994), joka tarkasteli kymmeniä tutkimuksia, joissa oli tutkittu useiden eri lintujen ja nisäkkäiden elinympäristöjen pirstoutumisen vaikutuksia näiden lajien esiintymiseen ja selviytymiseen kyseisillä alueilla.
Tutkimuksia, joita Andrén tarkasteli oli tehty mm. Suomessa (useita), Ruotsissa, Iso-Britanniassa, Pohjois- ja Etelä-Amerikassa ja Australiassa. Kun alueen, lajille suotuisan elinympäristön osuus laskee kokonais pinta-alasta alle 30%:n, varsinkin erikoistuneiden lajien selviytyminen alkaa heikentyä.
Jos elinalue on lisäksi ’eristyksissä’ seuraavasta elinkelpoisesta alueesta, kyseiset lajit häviävät ajan myötä (mm. sisäsiittoisuuden takia). Mitä pienempiä alueet ovat ja mitä kauempana toisistaan, sitä suuremmalla todennäköisyydellä erikoistuneita, mutta myös tavallisempiakin lajeja häviää ajan myötä kyseiseltä alueelta. Niin sanotut generalistilajit voivat pärjätä pitkäänkin, varsinkin, jos ne pystyvät liikkumaan pitkiä matkoja, mutta kaikki lajit eivät tällaisia ole.
Ei tarvitse olla valmiiksi luonnontilainen suo. Omalle maalle voi perustaa iha ite oman ennallistuvan pintavalutuskentän. Jos omistaja vaihtuu eli mennään rajan yli, silloin pitää sopia, mutta muutenkin ennallistamishanke tarvitsee yhdessä suunnitella.
Ehkä suon luonnontilaistaminen on monelle houkutteleva vaihtoehto, jos se tuo huonotuottoisesta alueesta tuloja. Kun turvettakaan ei luultavasti saa enää kaupaksi. Kauppapaikkana ja valuuttana luonnonarvokauppa tai ympäristötuki tms.
Syntyyhän se kenttä lähes mihin tahansa suolle tukkimalla ojia rantavyöhykkeellä? Aina parempi jos laittaa lisäksi säätöpatoja siltä varalta että tulee erikoisen märkä tai kuiva kesä, jos ojaverkosto antaa myöten. Suunnitteluun voisi käyttää Metka-tukea ja ennallistamisrahaa.
Oonistuuko?
No ooteellan mitä ennallistamistyöryhmä ehdottaa. Kuten Jovain (mielestäni) kirjoitti: suot ennallistuvat itsekseenkin. Uudisojitus on käytännössä jo hyvin pientä? Prosessia voidaan nopeuttaa ojia tukkimalla, jos se on tarpeen vesien suojelun takia tai monimuotoisuuden arvokohteissa.
Etelässä voitaisiin saada pientä apua siitä, että jätetään susille enemmän kauriita (erityisesti haitattomampaa metsäkaurista), ja alennetaan voimakkaammin hirvikantoja, jotka ovat runsaimmat Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Metsissä haitallisin on hirvi ja liikenteessä kolarien määrällä mitattuna valkohäntäpeura.
Lähdeviitteet tutkimuksiin löytynee helposti, esimerkiksi Luontopaneelin raporteista. Ilkka Hanski julkaisi myös muutamia kirjoja, joita kannattaa kyllä lukea.
Jos Montrealin biobiversiteettisopimuksessa mainitaan 30 prosenttia yleisenä suojelutavoitteena, siinä on varmasti takana muutakin tutkimustietoa kuin Hanskin täpläverkkoperhoset Ahvenanmaalla ja lantakuoriaiset Madagaskarilla. Luin jostain että alkuperäinen tavoite olisi ollut jopa 50 prosenttia mutta sitä pidettiin mahdottomana saavuttaa ja kohtuullistettiin 30 prosenttiin.
Jos ’vanhat ja luonnontilaiset metsät’ on liian vaikea käsite, onko se vaikea käsittää, että lajien säilyminen vaatii tietyn määrän niiden evoluution aikana vallinnutta elinympäristöä, johon ne ovat sopeutuneet? Esimerkiksi tuhannet Australian Daintreen alueen sademetsälajit eivät pärjää, jos tilalle tulee eukalyptusviljelmiä ja asutusta. (Facebookissa on muuten joukkorahoituskampanja jos joku haluaa tukea, os. Save the Daintree Rainforest.)
