Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
On se starttirahakin tutkimisen arvoinen vaihtoehto. Olin itse sellaisella hetken toiminimenä mutta neuvontabisnes ei lähtenyt lentoon. Toiminimeä lähestyvät kaiken maailman bisnes to bisnes -mainostajat joilta voisi ehkä kevytyrittäjä jonkin verran välttyä.
Toisaalta männyn taimista sanotaan että jos ne kituvat lehtipuun varjossa, ne tuottavat vähemmän makuaineita joista hirvi ei pidä. Eli elinvoimainen taimi olisi tämän teorian mukaan vähemmän maistuva hirvelle kuin kituva taimi. Muistelen että toisenlaisiakin tutkimustuloksia on, eli niitä joissa lannoitettu taimi on hirville maukkaampi. Mitähän tekoäly sanoisi?
Yrittäjänä joutuu panostamaan mm. vakuutus- ja eläketurvaansa vaikka varmoja tuloja ei olisi tiedossa. Ainakin aiemmin yrittäjälle määrättiin myös ennakkoveroja arvioitujen tulojen perusteella. Starttirahat hupenevat näihin ja investointeihin eikä elämiseen paljon jää. Systeemi olisi parempi jos se toimisi jälkikäteen eikä etupainotteisesti: vuoden eläkemaksut ja verot maksettaisiin toteutuneiden tulojen mukaan.
Olisi hyvä jos voisi keskittyä itse työhön ja ulkoistaa kirjanpidon, verotuksen ja laskutuksen. Osuuskunta on yksi tällainen toimintamuoto. Palveluja on olemassa, mutta en tiedä mikä olisi hyvä, onko kokemuksia? Linkissä tietoa kevytyrittäjyydestä: siinä ei vielä perusteta yritystä, jonka kimppuun korppikotkat (toiset yrittäjät ja verottaja) voisivat käydä.
RSH76 muokkaamattomuus on pääsääntöisesti huono juttu taimille: tukkimiehentäi, juuristo- ja valokilpailu ovat erityisesti rehevillä kasvupaikoilla riesana. Muokattu maa on lämpimämpi ja ilmavampi; kasvupaikka siirtyy kuulemma monta sataa kilometriä etelään muokatussa mättäässä. Veden puute voi olla kuivana kesänä vähäisempi muokkaamattomassa, kun korkea mätäs voi toisinaan kuivua liikaa. Muokkaus myös varmistaa uudistumisen luontaisilla taimilla silloin, jos viljeltyjä eri syistä kuolee; täydennysistutusta ei hyvin muokatulla alueella yleensä tarvita.
Jotta voisi sanoa varmasti, pitäisi olla muokkaamattoman vieressä vertailu jossa taimi kasvaa muokatussa maassa rakeiden kanssa tai ilman.
Taimitarhavaikutus taimien ravinnetilassa tasaantuu siihen suurimpaan hirviriskin vaiheeseen mennessä.
Taimet istutetaan muokattuun maahan. Siitä voi puuttua typpeä kivennäismaalla, jos orgaanista ainesta kuten kangashumusta ei ole sekoittunut muokkauksessa istutuskohtaan. Hakkuutähteet eivät välttämättä luovuta typpeä heti vaan vasta lähivuosina. Täydennetään siis typpeä. Mutta vastaako hyöty lisäkustannusta, sitä en osaa sanoa.
Ei talousvertailu mene oikein, jos verrataan avohakkuun jälkeistä taimivaihetta ja kasvatusmetsävaihetta jatkuvan kasvatuksen aloitusvaiheen (siirtymäkauden) korkeampaan puustoon. Pitää verrata kiertoajan mittaisia aikoja. Saattaa jk-metsikönkin tuotto siinä jo hiipua, kun taas avosysteemi parantaa juoksuaan…
