Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Se 20 euroa koski kai ylitiheänä 1600:n tiheydessä kasvaneen koivikon allejääneiden riukujen poistoa, ei normaalia enskaa. Joka tulee myöhemmin. Tämäkin asia on käsitelty jo aiemmin kuten taimikoiden optimit tiheydetkin. Mutta kertaus auttaa jos ei muista. 🙂
Hesarin keskusteluissa ollaan sitä mieltä, että kommunistinen diktatuuri on syyllinen kuubalaisten huonoin tilanteeseen. Mutta nykyään siellä on sallittu rajoitettu yksityisyrittäminen. Samoin kuin käsittääkseni Vietnamissa. Eli jos Kuuba ei olisi kauppasaarrossa, siellä voisi olla Vietnamin tapaan kukoistava liike-elämä ja erityisesti turismi. Ei romahdusta eikä suuria paineita puoluetta kohtaan.
”Metsänhoidossa katsotaan yleisesti, että elävän latvuston pituus tulisi olla 2. kehitysluokan jälkeenkin terveessä, hyvin kasvavassa ja elinvoimaisessa metsässä kuusella 60 %, koivulla 50 % ja männyllä 40 %.”
Vessi väittää tuossa aiemmassa ketjussa että mh-suositusten harvennusmalleilla ei päästä noihin suositeltuihin latvusten pituuksiin. Hän ei tee tässä kohtaa eroa puulajien välillä. Tämä voi johtua siitä, että Sahalassa harrastetaan männyn karsintaa. Jos halutaan puiden karsiutuvan itse, kasvatetaan kuusi tiheämpänä aluksi ja mänty paljon tiheämpänä aluksi.
https://www.metsalehti.fi/keskustelut/aihe/paastaanko-latvusten-ohjepituuksiin-harvennusmalleilla/
Tuo on varmaan totta että oksalaatu korjaantuu osin jalostuksen avulla.
Liika tiheys vähentää paksuuskasvua vaikka ei pituuskasvua, joten tiheyden kanssa ei kannata mennä liiallisuuksiin – varsinkin jos ei aio teettää energiaharvennusta. Korkeintaan sen verran tiheyttä, että jokainen runko kasvaa enskaan mennessä kannattavan korjuun mahdollistaviin mittoihin. Hirviriski vaatii omanlaisensa strategian jossa jätetään särkymävaraa.
mehtäukolla oikeat varoitukset tuhojen suhteen: liian tiheässä kasvanut mänty on tuhoriskissä ja latvukset pienenevät herkästi liikaa. Silloin menetetään alun ahnehtimisella kasvua koko jäljellä olevalla kiertoajalla!
Toinen (26) on siis puuston varaston eli tilavuuden muutoksen arvio kaikilta VMI:n koealoilta ja toinen (13) on hiilinielun arvio kasvukoealoilta. Niissä on siten eri lähtötiedot. Hiilinielun arvio käyttää useampaa lähtötietoa, kun se vähentelee kasvusta vielä poistumat. Jos haluaisi varman tiedon, pitäisi kysyä VMI:stä siitä mistä ero johtuu ja kumpi tieto on tarkempi. Kyllä se voi olla kokonaispuustonkin arvio, kun siinä on enemmän koealoja ja puuttuu osa virhettä aiheuttavista muuttujista. Näillä kuitenkin mennään.
