Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
RSH76 muokkaamattomuus on pääsääntöisesti huono juttu taimille: tukkimiehentäi, juuristo- ja valokilpailu ovat erityisesti rehevillä kasvupaikoilla riesana. Muokattu maa on lämpimämpi ja ilmavampi; kasvupaikka siirtyy kuulemma monta sataa kilometriä etelään muokatussa mättäässä. Veden puute voi olla kuivana kesänä vähäisempi muokkaamattomassa, kun korkea mätäs voi toisinaan kuivua liikaa. Muokkaus myös varmistaa uudistumisen luontaisilla taimilla silloin, jos viljeltyjä eri syistä kuolee; täydennysistutusta ei hyvin muokatulla alueella yleensä tarvita.
Jotta voisi sanoa varmasti, pitäisi olla muokkaamattoman vieressä vertailu jossa taimi kasvaa muokatussa maassa rakeiden kanssa tai ilman.
Taimitarhavaikutus taimien ravinnetilassa tasaantuu siihen suurimpaan hirviriskin vaiheeseen mennessä.
Taimet istutetaan muokattuun maahan. Siitä voi puuttua typpeä kivennäismaalla, jos orgaanista ainesta kuten kangashumusta ei ole sekoittunut muokkauksessa istutuskohtaan. Hakkuutähteet eivät välttämättä luovuta typpeä heti vaan vasta lähivuosina. Täydennetään siis typpeä. Mutta vastaako hyöty lisäkustannusta, sitä en osaa sanoa.
Ei talousvertailu mene oikein, jos verrataan avohakkuun jälkeistä taimivaihetta ja kasvatusmetsävaihetta jatkuvan kasvatuksen aloitusvaiheen (siirtymäkauden) korkeampaan puustoon. Pitää verrata kiertoajan mittaisia aikoja. Saattaa jk-metsikönkin tuotto siinä jo hiipua, kun taas avosysteemi parantaa juoksuaan…
Ihan sama homma käynnissä kaikissa kolmessa maassa: USA, Venäjä ja Kiina murenevat kaikki. Myös Kiinan Xi vaikuttaa keskittävän valtaa enemmän itselleen, vaikka periaatteessa maa ei ole yksinvalta vaan yhden puolueen valta. Sama yhden puolueen ja yhden vahvan johtajan valta on noissa muissakin. Muualla kuin Kiinassa käydään kuitenkin edelleen vaaleja, joten vallan on mahdollista vaihtua demokraattisestikin.
Uutisissa oli että Jenkeissä ruoka-apuun turvautuu yli 40 miljoonaa ihmistä, jotka ovat nyt vaikeuksissa kun rahoitus puuttuu (liittovaltion budjetti on taas ongelmissa). Kumma systeemi. Kuinkahan moni Suomessa turvautuu ruoka-apuun? Varmaan pienempi osuus kuin amerikkalaisista. Tarvetta tosin on enemmän kuin tarjontaa, joten mittari on vähän harhaanjohtava.
Tämä sopii myös em. maihin: ”Kun kenraalit joutuvat olemaan huolissaan oman asemansa säilyttämisestä, asevoimien moraali ja operatiivinen valmius kärsivät.”
Mahtaakohan juttu näkyä, kokeillaan: LongPlay-verkkojulkaisun juttu Kuhmosta. Suurimmaksi osaksi oikein hyvä.
Sitä ihmettelen, miksi kuitupuun tuottamista ja jalostamista aina pidetään jotenkin huonona asiana. Siitä Suomi saa enemmän arvonlisää ja vientituloa per hakattu kuutiometri kuin tukkipuusta. Tukki on tietysti se mitä metsänomistaja haluaa myydä, joten hän maksimoi sen määrää.
Jotenkin moneen kertaan kuultu kritiikki, jonka ymmärtäisi jos mekaanisella puolella olisi jotain hyvätuottoisia innovaatioita, mutta kun ne vaikuttavat tulevan kuiduista ja kemiasta ennemminkin.
”Metsäalan firmat ja etujärjestöt ylpeilevät usein sillä, että nykyisin Suomessa kasvaa selvästi enemmän puuta kuin aikana ennen nykyaikaista metsänhoitoa. Yleensä ei kuitenkaan mainita, että tuo lisäpuu on pitkälti suhteellisen pientä kuitupuuta: sellutehtaan raaka-ainetta. Tukkipuun määrä ei ole kasvanut samassa suhteessa.
Se on sahoille hankala juttu. Jos tulevaisuutta haluaisi rakentaa niiden varaan, olisi parempi maksimoida tukkipuun määrä. Sellaiseen malliin olisi helpompi sovittaa myös luonnon kannalta kestävämmät hakkuut. Tällainen muutos tosin tarkoittaisi, ettei Suomen metsillä enää tyydytettäisi kolmen sellujätin tarpeita. ”
Metsälahjavähennys kannattaa myös tutkia – se huojentaa hiukan lahjatilan puunmyyntien verotaakkaa.
Kannattaa kysyä Kelasta miten käsittelevät metsätulot työmarkkinatuen osalta.
Puun myyntituloista ei mene käytännössä noin paljon veroa, koska niistä vähennetään ensin metsänkasvatuksen kulut joka vuosi. Esimerkiksi uudistaminen, taimikonhoito, tiemaksut, mhy-jäsenmaksut, matkakulut kotoa palstalle jne. Myyntitulosta kannattaa tehdä menovaraus 15 % kuluja varten ja tulouttaa tätä varausta tulevina vuosina menojen verran.
Hannu Jauhiaisen toimittama Metsälehden Metsäverokirja joka ilmestyy joka vuosi on hyvä hakuteos, myös vero.fi. Tietyn vuoden puun myyntitulosta puun ostaja tekee ennakonpidätyksen 19 % ja summaan lisätään alv, joka joudutaan myöhemmin tilittämään edelleen verottajalle (kulujen alvien vähennysten jälkeen). Omistajan tulee hakeutua alv-velvolliseksi.
Jos oikein haluaisi minimoida veroja, voisi tehdä lahjanluonteisen tilakaupan, jossa ostaja maksaa vähintään 75 % metsän käyvästä arvosta.
Lisätietoja tässä.
https://www.metsalehti.fi/artikkelit/perintometsa-onneksi-on-laskuri/#d22ca7cc
Eikö polttopuut yleensä myydä kuivina? Tuoreen ja kuivan hinta on tietysti eri – riippumatta siitä käytetäänkö tilavuusmittaa vai painomittaa. Silloin ei ainakaan huijata, jos myydään säkillinen kuivaa puuta ja kerrotaan sen paino.
Marketissa näkyi olevan 10 kilon pusseissa koivuklapia, hintaa 10 euroa eli 1 euro per kilo. Ihan hyvä arvonlisä koivulle siinä.
