Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Joo – ken elää, se näkee.
Vesi.fi laskee VEMALA-mallilla tuloksia eli siihen perehtymällä selviäisi ainakin karttojen pohjana olevat luvut. Mutta kokonaiskuva on kai edelleen sama, eli että metsien käsittely ei ole merkittävä ravinteiden päästelijä maassamme. Kivennäismaita tosin lannoitetaan nyt melko innokkaasti, en tiedä muuttaako se tilannetta, jos jatkuu pitkään.
Kiitos kysymästä. En tiedä pitääkö vähentää, kun en tiedä mitä luvuissa on jo huomioitu. Esimerkiksi vesi.fi väittää ymmärtääkseni esittävänsä luonnonkuormituksen päälle tulevaa eli ihmistoiminnasta johtuvaa lisäkuormaa. Tässä olisi siis kaiketi vähennetty mallinnetuista luvuista mallinnettu luonnontilaisen valuma-alueen kuorma ja taivaalta tuleva määrä (joka voidaan mitata tarkasti).
Toinen tapa esittää asia olisi mitata suoraan esimerkiksi ojitusalueilta tällä hetkellä todellisuudessa vesistöön tuleva mitattu kuorma ja sama mittaus verrokilta eli luonnontilaiselta alueelta. Molemmissa on huomioitava sitten samalla tavalla sadanta, jotta lukuja voi verrata toisiinsa. Mutta jos puhutaan koko Suomen luvuista on pakko käyttää malleja apuna kun kaikkialla ei ole mittauspisteitä (valuman määrä ja ravinteiden konsentraatiot).
Olisiko tiheys 2500 kuivahkon kankaan männikössä hyvä kompromissi? Eli sellainen jossa laatu on riittävä, mutta korjuun suhteen ei ole riskiä?
Riskit: energiakorjuuta ei saada aikaiseksi ja metsä lipsahtaa ylitiheäksi, latvukset supistuvat, ja enskassa saadaan huono tili ja huono metsä.
Karummalla kasvupaikalla sitten 2000 runkoa.
AR, kuidun ja kokopuun väliin jää työlaji nimeltään karsittu ranka. Kokopuun korjuusta tulisi kenties päästä pääosin eroon ravinnehävikin vuoksi. Visakallo ja muut energiaa myyneet voivat paremmin kommentoida korjuun tekniikkaan ja talouteen, mutta semmoinen käsitys on tullut, että viime aikoina 2500 – 3000 runkoa energiaksi olisi ollut kannattava myyjälle. Korjaajallekin, ainakin silloin jos ennakkoraivaus on tehty? Tämä kasvatusketju olisi kelpo vaihtoehto ainakin silloin kun pyritään männyn laatukasvatukseen?
Jos olet Jovain lukenut tätä keskustelua, olemme ainakin Kurjen kanssa päätyneet siihen, että ravinteet fosfori ja typpi eivät ole iso ongelma metsätaloudessa. Sen sijaan humus eli tummuminen ja kiintoaine ovat iso ongelma, joka tulee huomioida huolella tulevassa turvemaiden käsittelyssä ja ennallistamishankkeissa. Myös maataloudessa.
Vesistöjemme kunto on parantunut ja tätä hyvää kehitystä tulee jatkaa. Tavoitteena on hyvä ekologinen tila kaikkialla ja mahdollisimman hyvä veden laatu kaikkialla. Laatu ei voi olla parhaiden karujen järvien vesien kaltainen kaikkialla, vaan väistämättä maatalousalueiden läpi kulkevien jokien vedet ja turvemaiden läpi kulkevat vedet ovat erilaiset.
Itse en jaksa uskoa kivennäismaiden ja ohutturpeisten turvekankaiden suureen vesitövaikutukseen. Vuotuinen puuston, pintakasvillisuuden, hakkuutähteiden ja luonnonpoistuman karikesato hajoaa kaikilla metsän kasvupaikoilla. Sen lisäksi paksuturpeisilla ojitetuilla turvemailla hajoaa hapellisissa oloissa oleva turvemaaperä, jolla on väistämättä suuri merkitys kokonaispäästöissä.
Suuri vesistövaikutus kivennäismailta edellyttäisi suurta valumaa pohjaveteen. Suurin osa humusaineista taitaa kuitenkin pysähtyä maaperän pintakerrokseen. Sivuttaissuunnassa vesien ja kiintoaineen valumaa voi tulla vesistöön, jos pinnanmuodot ovat jyrkät ja on tehty maanmuokkaus.
Voin kysyä tätä vielä tarkemmin maaperän tutkijoilta, mutta tällainen olisi tämänhetkinen mututuntuma. Kunnes joku uusi tutkimustulos mahdollisesti kumoaa käsityksen.
Viimeiset 10 vuotta on metsä tosiaan peitonnut lähes kaikki muut kotimaan sijoitukset – asia joka tuli yllätyksenä. Metsässä tulee sijoituksen järkevyys laskea nyt huolella, koska ostettavat palstat ovat oletettavasti paljon kalliimpia kuin 10 vuotta sitten.
Asunnot ovat olleet huono sijoitus, mutta isoissa ja keskikokoisissa kaupungeissa voi edelleen hyvä kohde tuottaa matalasti ja vakaasti, jos ei ole remontteja tulossa. Pörssit hyvin heiluvia, joten sielläkin (oikeaan osuva, aktiivinen, riskiä ottava) erityisesti Yhdysvaltoihin suuntautunut sijoittaja on voinut tehdä tiliä. Sijoitusrahastot ja vastaavat ovat olleet tänäkin aikana järkeviä (vähemmän heiluvia) sekä jotkut korkosijoitukset.
Lomakiinteistöjen kysyntä on vahvaa erityisesti Lapissa, mutta käyttöä tulee vain osalle vuotta. Kannattavuutta parantaa joissakin uudiskohteissa hankintahinnan alv:n vähennysmahdollisuus, jos kiinteistö on pysyvästi vuokrauskäytössä. Omistajakin voi käyttää osan vuotta rajoituksin. Ulkomaisissa lomakiinteistöissä tätä mallia myös tapaa, esimerkiksi Ranskassa.
Ulkomailla ovat houkuttelevia takuutuottokohteet, esimerkiksi Thaimaassa jonka suosio säilynee vakaana, mutta sielläkin on sesonki ja hiljainen sadekausi. Pitäisi löytää alue ja maa jossa on ympäri vuoden pöhinää ja hyvä ilmasto… mikähän alue se olisi? Ehkä jotkut alueet Välimerellä, mutta siellä alkavat realisoitua ilmastoriskit kuten maastopalot ja vesipula. Toistaiseksi nämä eivät ole näkyneet kiinteistöjen hinnoissa, jotka ovat korkeat missä tahansa Välimerellä lähellä merta tai järviä.
