Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Tuollai laskien Suomi olisi jo piankin hiilineutraali, jos vielä saisi turvemaiden päästöjä alas. Muu kuin maankäyttö kun päästeli viime vuonna noin +38 milj. CO2-ekv tn.
Perintöveron maksuun voi (hakemuksesta) saada maksuaikaa, ja siihen ei vaikuta pellot. Pellot liittyvät sukupolvenvaihdoksen yhteydessä laskettavaan huojennukseen verotusarvoissa. Ilmeisesti maksuaikaa ei myönnetä lahjaveroon, mutta verottajalta voi hakea maksujärjestelyä (2 v), jos on talousvaikeuksia.
Tarkoitan verovapaalla määrällä normaalia rahalahjaa, jonka voi saada per vuosi (tarkastelu per 3 vuotta). Jos lahjoittaja ei siis lahjoittaisi koko tilaa kerralla vaan pikku hiljaa myisi puita ja lahjoittaisi tuloja, säästettäisiin lahjaveroissa. Ne ovat kuitenkin pienemmät kuin puun myyntien pääomaverot, joten välttämättä tämä vaihtoehto ei ole kokonaisuuden kannalta paras.
En löytänyt kelan sivuilta vastausta. Työmarkkinatuki on kyllä tarveharkintainen ja metsätulo huomioidaan pääomatulona. Saatu tulo jaetaan ehkä koko vuodelle per kuukausi ja tuki per kk vähenee vastaavasti. Kannattaisi kysyä tästä suoraan kelalta.
Metsätulon ei pitäisi huveta kokonaan lahjaveron maksuun, vaan tilalle pitäisi jäädä myytävää puuta vielä sen jälkeen. Ellei jää, tilan arvo on ehkä arvioitu liian korkeaksi.
Jos tilanne vaikuttaa huonolta lahjan saajan kannalta, yksi vaihtoehto olisi että lahjoitettaisiin saajalle jokin summa, esimerkiksi verovapaa määrä puunmyyntituloja, per vuosi eikä koko tilaa kerralla.
Entä voiko lahjaverolle saada 10 vuotta maksuaikaa metsätilan lahjoituksessa? Kts.
Hyvä kysymys ja samaa kysyi Jari Leppä. Tietoa olisi tarvitseville annettava ja tiedon oikea sijainti olisi ehkä metsaan.fi.
Jos joku omistaja tämän seurauksena hävittää jotain arvoja, toiset vastaavasti osaavat paremmin suojella. Nämä menevät ehkä tasan. Vapaamman tiedon jakamisen vaikutuksia voisi seurata – esim. metsäsertifioinnissa poikkeusten määrän kehitystä.
Lakikohteiden ja lajien kartoitukset ja esiintymien rajaukset kartoille tarvittaisiin.
Jari Leppä HS-mielipiteessä: Maanomistaja ei voi suojata arvokasta luontokohdetta, jos hän ei tiedä siitä.
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000011574015.html
Kommentti Facebookissa: esimerkiksi metson soidinpaikka voi olla alue joka olisi hyvä merkitä metsävaratietoihin ettei hakattaisi tai raivattaisi pilalle.
Koivun taimien latvat kestävät kovaakin pakkasta mutta juuripaakut eivät, joten ne voi suojata vaikka maalla tai kasvuturpeella (muutaman sentin kerros). Jos alueella on myyriä, lampaanrasvakäsittely saattaisi hillitä syöntiä? Rasvaa saa lemmikkitarvikekaupoista.
PS. Jos katti kantaa kotiin metsämyyriä, niitä kannattaa käsitellä varoen: voi saada myyräkuumeen.
