Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Meinasin lausua Metkasta, että taimikoiden hoidon tuet voisi rajoittaa kahteen hoitokertaan alle 8 metrin pituusvaiheeseen, ja sitten tuet lopetetaan. Vaikka sitä ei varsinaisesti kysytäkään, vaan sitä, pitääkö lisätä lehtipuun osuutta taimikoissa. Mutta tämä tapahtuisi siis vasta taimikonhoidoissa, ei varhaishoidossa.
Jos tehdään niin kuin Visakallon kylvömänniköissä, energiametsä ei ole kooltaan onkivapaa ja mänty ei ole alikasvosasemassa lehtipuuhun nähden. Onkohan niissä edes lehtipuuta… no ehkä tulevan Metka-muutoksen jälkeen on vähän.
Kuvittelette päässänne puhtaan männikön joka on muuten ensiharvennusmitoissa, mutta se on hiukan normaalia tiheämmässä asennossa eli 2500 – 3000 runkoa hehtaarilla. Siinä teillä on Visakallon energiametsä. Visakallo voi täsmentää kuvaa, jos on tarpeen. Onko kuva nyt selkeämpi?
Onko jollain kokemusta suon luovuttamisesta suojeluun, korvataanko turvevarat? Arvoa ei tiedetä ennen kuin on kartoitettu taloudellisesti hyödynnettävissä oleva turpeen määrä. Tällä hetkellä turpeella ei ole arvoa, kun sitä ei polteta, mutta joskus tulevaisuudessa voi esimerkiksi kriisiaikana olla. Jos jollain on paksuturpeinen suo hyvien yhteyksien äärellä, sitä ei kannattaisi halvalla suojeluun luovuttaa.
Pohjois-Savon maakuntakaavan mukaan 7 voimalan tai sen alle jäävät hankkeet voi päättää pelkästään kunnan suunnittelulla, mutta niistäkin pitää tehdä monenlaiset selvitykset. Yksi hyvin paljon työllistävä vaikutus kohdistuu näitä dokumentteja suoltaviin konsulttitoimistoihin. Rautalammin Tervalamminvuoren 5 voimalan hankkeen dokumentteihin voi tutustua lopussa olevasta linkistä.
Talousvaikutuksen ennustaminen on mielenkiintoista. Esimerkiksi meitä lähellä oleva hanke ”Pieni Mujumäki” (ent. Ilosenmäki) on P-S maakuntakaavaehdotuksessa kutistunut 22 voimalasta 9 voimalan alueeksi. Tällainen alue tuottaa arviolta 100000 euroa per vuosi kiinteistöverotuloa Rautalammin kunnalle. Kansallispuiston matkailu suuntautuu pääosin Rautalammin puolelle jossa on Kalajavuoren polkuverkosto, ja tämän vuotuinen vaikutus aluetalouteen on arviolta 1 milj. euroa vuodessa. Jos tuulivoima karkottaa osittainkin matkailijat, talousvaikutus voi lipsahtaa miinukselle.
Maiseman, melun ja kiinteistöjen arvon alennuksen lisäksi neljäs mahdollinen tuulivoiman vaikutus on välke. Lisäksi kansallispuistossa on ns. hiljaisia alueita ja valosaasteettomia alueita. Tervalamminvuoren hankkeen dokumentissa nro 14 on melumallinnuskuva sivulla 13 kuva 3-2. Vertaa mittakaavaan. Välkeselvitys dokumentissa 15. Välke voi ulottua pisimmillään 1–3 km etäisyydelle voimalasta, eli on suunnilleen sama alue kuin pahin melualue.
Tilastoja eli taulukoita voi tulkita väärin, jos ei kaivele tutkimuksia syvemmältä ja jos ei tunne alan tutkimusta laajemmin. Esimerkiksi olisi kai verrattava vesinäytteitä samanlaisista suotyyppeistä luontaisena ja ojitettuna keskenään mahdollisen vaihteluvälin pienentämiseksi. Itse joudun tässä kohtaa uskomaan suotutkijoita ja asiaa maastossa havainnoineita. Ei kolme pulloa vettä ole vielä kovin edustava otos veden laadusta…
Näin on Rukopiikki. Kun on syvät ojat, turpeen hajotustoiminta on paljon vilkkaampaa kuin ojittamattomalla suolla, joten on loogista että tavaraakin huuhtoutuu valumavesiin enemmän. Luonnonsuolla, jossa vesi on melko pinnassa ja turve on pääosin veden kyllästämää, ei turvetta oletettavasti hajoa likikään yhtä paljon.
Minua kiinnostaa enemmän sodan lopettamiseen johtavat kuin sen aloittamiseen johtavat tapahtumat – toki nämä ovat yhteydessä toisiinsa. Sodan juurisyy on siis ilmeisesti itsenäinen Ukraina. Jos Venäjä ei sitä hyväksy, sota jatkuu niin kauan kuin osapuolilla riittää populaa, rahaa ja materiaalia.
Puolustusratkaisuissa emme ole enää itsenäisiä päätöksentekijöitä: hallituksen (oli mitä tahansa kokoonpanoa) on huomioitava EU ja Nato.
Valtion menoissa on paljon muutakin kuin avustuksia. Itsensä elättäminen on käynyt vaikeaksi, kun joka kymmenes työikäinen on työtön. Ei pitäisi kepittää, syyllistää ja leimata, ei ne työpaikat siitä synny. Yrittäjäksi nyt vihoviimeisenä kannattaa ryhtyä, siitä moni on putdonnut turvaverkkojen ulkopuolelle. Radiossa kerrottiin jostain hemmosta, joka ei saa itseltään sivutoimista yrittäjästatusta pois, että olisi oikeus edes minimiturvaan eli työmarkkinatukeen.
Pieksämäellä kokeillaan Pieksäjärven rehevöityneen rannan hoitoa vesipuhveleiden avulla. Puhvelit ovat lainassa Puulan puhvelitilalta Kangasniemeltä, jossa ne ylläpitävät kosteikkoa.
Tuo on hyvä kysymys, mitä lajeja pitää yrittää säilyttää ja millä hinnalla. Esimerkiksi lapsuuden kesäherkkua mesimarjaa ei näy enää teiden varsilla. Mikä sen hävitti, rehevöityminenkö? Jos halutaan perustaa ns. kuiva keto, voidaan tarvita rehevöitymisen torjuntaa jossa matkitaan luonnon kuloja. Kaupungissa ei ehkä uskalleta kulottaa, mutta niittyjä voidaan niittää ja viedä niittojäte kompostoitavaksi.
Kukkaketoja on ehkä luonnontilaisessa Suomessa esiintynyt väliaikaisesti paikoilla, joihin on syntynyt luontainen aukko jonkin puut tappavan häiriön jälkeen? Meillä ei ole ollut isoja laiduntajalajeja (tunturipeuraa ehkä lukuun ottamatta), jotka pystyisivät pitämään ketoja pysyvästi avoimina. Mammutin kerrotaan olleen heti jääkauden jälkeen, mutta se ei menestyisi enää metsittyneessä osassa maata, ainoastaan Lapissa rajatulla tunturialueella.
