Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Ruotsin luvuissa ehkä yliarvioidaan nyt maaperän ja kuolleen aineksen nielua ja meillä aliarvioidaan? Molemmissa maissa maaperän lukujen epävarmuus on suurta. Se lienee selvä että näiden pohjalta ei mitään maksuja voida määrätä, ei pieniä eikä isoja. Oletettavasti von Leyenille on kerrottu tämä. Ilmeisesti tilanne on muissakin EU-maissa huono, joten LULUCF-asetus muuttuu.
AJ kommentti HS juttuun otsikolla ”Kaupunkilaiset voivat pelastaa Suomen metsät”:
Metsänomistuksen rakenne on Metsälehden uutisen mukaan Suomessa ja Ruotsissa samankaltainen: suuria taloudellisesti omistajalleen merkittäviä omistuksia on vain pienellä osalla kansalaisista. Suomessa yli 20 hehtaarin metsätiloja omistaa noin 100000 henkilöä, kun kaikkiaan metsänomistajia on noin 600000. Omistusrakenne vaikuttaa metsän käytön tavoitteisiin.
Puun poltosta on meillä iso osa metsäteollisuuden jätteiden polttoa. Lisäksi pienpuusta tehtyä metsähaketta – siis puusta joka olisi hajonnut metsässäkin nopeasti. Puun poltto voidaan katsoa näiltä osin hiilineutraaliksi. Syrjäyttäessään fossiilisia tuontienergioita se on monella tavalla hyödyllistä. Maapallonlaajuisesti puun poltto voi olla haitaksi metsille, Suomessa ei.
Kts. Luken uutinen 22.5.2025. Maatalous- ja maankäyttösektorit kasvihuonekaasuinventaarion pikaennakoissa vuodelle 2024.
Maankäyttö tuotti viime vuonna päästöjä noin 13,5 milj. tn CO2-ekv ja muut 38,8. Nyt hakkuiden väheneminen kohentanee tilanteen vähintään nollatulokseen maankäytössä. Energiasektorilla päästövähennyksiä ei puolestaan tule entiseen malliin, kun puubiomassaa poltetaan vähemmän.
Kuva 2. Maankäyttöluokista ongelmallisin on viljelysmaa 7,7 milj. tn CO2-ekv. Maatalouden turvemaan khk-päästö on per hehtaari moninkertainen verrattuna metsäojitettuun hehtaariin. Kuva 3. Metsämaa-maankäyttöluokassa metsien hiilinielu ei pysty sitomaan sitä mitä metsäojitettu turvemaaperä päästelee (15,8 milj. tn CO2-ekv).
Maankäyttösektorin päästöongelmat johtuvat valtaosin orgaanisen turvemaaperän hajoamisesta, ei niinkään metsien puustossa tapahtuneista muutoksista. Hiilineutraaliksi pääsy Suomessa edellyttää suuria muutoksia turvemaiden käytössä.
Olisiko narisija meillä EU:n jäsenenä ollut muita vaihtoehtoja – ihan riippumatta kansan tunnoista. Kuten Brexit osoitti, EU:sta ja eurosta on mahdollista erota, mutta kevein perustein sitä ei kannata tehdä.
Etelä-Suomen rehevillä mailla ravinnepuute johtuu kaskeamishistoriasta. Maasta vain otettiin eikä palautettu sinne ravinteita lannoittamalla.
Taas narisija aliarvioit meitä; ei ole ”nielaistu ennen kuin tipahtaa”; Venäjän kansa tiedetään sitkeäksi. Siellä ajatellaan että uhraudutaan hyvän asian puolesta. Todellisuudessa asia on huono eli Putinin suuruudenhulluus ja pakkomielle nostaa Venäjä suurvallaksi sotimalla. Onko pöhkömpää ideaa kuultu? Kiinan ja Intian soveltamat strategiat eli kova väestön ja talouden kasvu ovat olleet astetta paremmat, vaikka luonnonvaroja niillä on luultavasti vähemmän kuin Venäjällä huomioiden pienemmät pinta-alat.
Tässä näkyy tilanne. Kuva 2. Maankäyttöluokista ongelmallisin on viljelysmaa 7,7 milj. tn CO2-ekv ja siellä nimenomaan maatalouden turvemaat. Niiden khk-päästö per hehtaari on moninkertainen verrattuna metsäojitettuun hehtaariin. Kuva 3. Metsämaa-maankäyttöluokassa metsien kasvu ei pysty sitomaan sitä mitä turvemaaperä päästelee (15,8 milj. tn CO2-ekv).
Näihin päästöihin ei ole helppo saada vähennyksiä. Turvemaiden käsittely on avainasemassa maa- ja metsätaloudessa sekä ilmasto- että vesistöpäästöjen kannalta. Vesipinnan nosto, ennallistaminen ja tuhkalannoitus tärkeinä khk-keinoina. Tehokkaat vesiensuojelun rakenteet ja ennallistaminen vesistöjen suojelun keinoina.
Kun itse lannoitin kuusen taimikkoa teetin neulasanalyysin joka kertoi myös magnesiumia puuttuvan. Lannoite valittiin sen mukaan. Jos on kyseessä turvekangas, silloin paras lienee puutuhka ja boori. Ja näitä alueita on paljon.
Kyllä suomalaiset yritykset voivat rakentaa datakeskuksia meille ilman valtion muuta tukea kuin voimalinjat. Jos se on hyvä bisnes, rahoittajia löytyy. Astetta hyödyllisempiä ovat keskukset jotka tuottavat paljon laskentatehoa, kuten CSC:n.
Turhaa sähkön kulutusta ei pitäisi maapallolla edistää – esimerkiksi kryptojen louhintaa tai tiktokkausta.
Vaihdoin tietokoneen selaimeen oletushakukoneeksi DuckDuckGo, koska Google tekee oletuksena tekoälyhaun, joka kuluttaa paljon sähköä (ja tuottaa heille paljon teköälyn käyttäjiä), mutta ei ole yksinkertaisen tiedon hakemisessa tarpeen.
Venäjällä levitetään propagandaa että Suomella menee huonosti. Jos kansalaiset pääsisivät matkustamaan he näkisivät todellisuuden. Nyt he ovat rautaesiripun takana keskitetysti kontrolloidun tiedonvälityksen varassa. En silti avaisi rajaa, mutta tämä on asian toinen puoli.
HS: Venäjällä presidentinkanslia antaa ohjeita medialle miten aiheita tulee käsitellä.
Mitkä ovat todennäköisesti oikeat susien määrät Suomi/Ruotsi?
Koneen Säätiö tukee luontoarvomarkkinan kehitystä MTK:ssa.