Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Kannan rakennetta voisi ehkä säätää isommalla hirvitalousalueen tasolla (eikä seuran tasolla) ja ajallisesti pitemmällä jaksolla eikä niin että juuri tiettynä vuonna on saatava tietyt yksilöt nurin, ja vain ne?
Kyllä, kunnostusojituksen tarve pitää harkita ja peitteinen kasvatus vähentää tarvetta. Tuo ei aina pidä paikkaansa että turvetuotantoalue olisi haitaton tuotannon loputtua. Vesi.fi-palvelusta (karttapalvelu) voi katsella mallilla laskettua tämän hetken kuormitustasoa tietämältään turvetuotannon kohteelta. Esimerkiksi Rastunsuo Rautalammilla on aika paha kuormittaja edelleen, vaikka suon ja vesistön välissä on kosteikko.
Avohakkuut ovat meillä pääosin pieniä. Nämä 1 – 2 hehtaarin kivennäismaiden avoalueet eivät ole yhtä suuri huolen aihe kuin turvemaiden hakkuut. Vesistölle sertifikaatin mukainen 5 – 10 metrin suojakaista on nykyisen tiedon mukaan riittävä suoja. Raakut ovat saaneet jo leveämmän suojakaistan; ehkä siitä syystä, että niille halutaan myös suojaa auringolta.
Myydään tuhansia hehtaareita tontteja ulkomaisille yrityksille jotka haluavat rakentaa paljon sähköä kuluttavia datakeskuksia. Jotka tulevat pahimmoillaan yllätyksenä kuntapäättäjille, kuten Hypercon tonttikauppa Espoossa, jossa Microsoftin datakeskus on jo rakenteilla.
Mitä sitten tehdään kun lupia ja sähköä ei riitä kaikkiin hankkeisiin? Onko tiktok tai kryptot sellainen tuote, jota haluamme arvokkaalla vihreällä sähköllämme tuotettavan? Nyt kannattaisi ottaa aikalisä – tonttien myynnin suhteen vähintään. Uusiutuva sähkökään ei ole päästötön eikä haitaton.
Itse piti asua useampi vuosi ennen kuin ymmärsin että kesäkuumalla voi taloa viilentää yöllä laittamalla lämmön talteenoton ilmanvaihdosta (LTO) pois päältä. Parempi se kuin kuunnella avoimista ikkunoista yöllistä moporallia ja saada hyttysiä sisään avoimista ovista. Mutta tänä kesänä helteitä ei ilmeisesti monta päivää tulekaan?
Käytännössä pysyvä järjestelmä on jo olemassa, nimittäin toimeentulotuki. Osalle porukasta myös asumistuki ja työmarkkinatuki on enempi vähempi pysyvä, kun eri syistä ei pysty elättämään itseään lainkaan tai kokonaan palkallaan. Esimerkiksi osa-aikatyö tai huonosti palkattu työ. Asunto ts. pysyvä osoite voi olla tarpeen jotta voi hakea töitä. Olkoon sitten vaikka asuntolassa – ei lukaalin tarvitse olla sen kummempi kuin on pakolaisten vastaanottokeskus.
Osa porukasta hyödyntää näitä tietoisesti ja välttelee töitä, mutta oletettavasti suurin osa kuitenkin haluaisi osallistua. Nythän hallitus on velvoittamassa lievän sairauden vuoksi osatyökykyisiä hakemaan työtä, jolloin nämä ihmiset pääsevät vaikka kuntouttavan työtoiminnan piiriin.
En usko että siellä leipäjonoissa on montaa hyvin toimeen tulevaa. Ystävä on viikoittain Espoon Manna-avussa töissä ja kertoo että avusta on huutava pula. Järjestö tarjoaa yhteisruokailua ja ruoka-apua. Kuulemma kauppojen hävikki on pienentynyt joten sieltä tulee apua entistä vähemmän.
Valtio voisi tukea ruoka-apua, kun sitä ei saada rahoituksen puutteessa järjestettyä niin paljon kuin tarvetta olisi. Sivistysvaltion kuuluu järjestää asukkailleen katto pään päälle, ruoka, terveydenhoito ja koulutus. Asukkaat vastaavasti osallistuvat yhteiskunnan pyörittämiseen työpanoksellaan. Nyt kun työpaikkoja ei ole läheskään tarvetta vastaavaa määrää, vaje voitaisiin kattaa velvoitetyönä. Osa työttömistä pystyisi esimerkiksi istuttamaan metsää ja raivaamaan risukoita.
