Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Osa tummumisesta on luonnollista, suokasvillisuuden hajoamisesta johtuvaa. Sadeveden mukana tulee vesistöihin typpeä. Ihminen lisää toiminnallaan typpeä sadevesiin (esim. liikenteen ja lannoituksen typpipäästöt) ja humusta valumavesiin.
Kurjen hypoteesi hajoavan kangashumuksen vaikutuksesta valumaveden laatuun voi pitää paikkansa. Karikkeen nopeutuvasta hajoamisesta ilmaston lämmetessä on myös puhuttu. Tarvitsisi vain tietää kuinka merkittävä tuo kuorma on verrattuna turvemailta tulevaan kuormitukseen ja kuinka leveät suojakaistat ovat tarpeelliset. Jos karike on merkittävä kuormittaja, huuhtoutuvaa tavaraa tulee myös suojakaistalta, mutta luultavasti kasvipeitteisen alueen läpi kulkeva sadevesi on hiukan puhtaampaa kuin suoraan aukolta tuleva.
Meilläkin oli lapsena kaivovesi aina kirkasta.
UPM:n saama tuki pitäisi tietää mikä se on, jotta tarpeellisuuden voi arvioida, mutta se on tullut joka tapauksessa takaisin yhteisöveroina. Hieman erikoisina pidän maaseudun kehittämisvaroista maksettavia yritystukia. Esimerkiksi jokin hotellihanke voi saada miljoona euroa tukea ja toinen samalla alueella toimiva taas ei. Vääristää aika tavalla kilpailuasemaa tällainen.
Ei metsänomistajan kulujen verovähennykset ole tukia; samalla lailla muutkin yrittäjät vähentävät kulunsa. Metsävähennyskin voidaan katsoa siirretyksi veronmaksuksi eikä tueksi. Sen voi tosin välttää pitämällä ostamansa metsätilan, jolloin verovähennys jää omistajan hyödyksi. Samaan tapaan asuntosijoittaja voi välttyä veronmaksulta, jos ei myy asuntoa, jossa pääomavastikkeet on saanut vähentää vuokratuloista.
rantojen vuosittainen biomassan hajoamisen humus myös huuhtoutuu vesiin
Vesistöjen suojakaistoja perustellaan sillä, että ne estävät valumia hakkuualueilta. Mikä on luonnollinen taustakuorma, jota metsien käsittely sitten muuttaa, onko tästä tutkimusta?
Tuossa Simpeleen Pyhäjärven tapauksessa olisi käytettävissä Metka-rahaa, ennallistamisrahaa ja ely-keskuksen tukea. Ei pitäisi olla mahdoton asia rahoittaa kuraesteet tai kosteikot ojiin ennen järveä. Halukkaiden koalitio vain kasaan ja toimeksi.
Katselin joskus aiemmin jonkun toisen uutisen takia ko. alueen laskuojia ja ihmettelin miksi kaivukatkojakaan ei ole. Varmaan niistä löytyy pakinaa tämän ketjun/palstan historiasta.
Kehveli kertoo seuraavaksi mitä ovat suomenkieliset ei-roskalehdet?
En siis ehdota ettei energiaa lainkaan korjattaisi, vaan että korjattaisiin järeämpänä – ei tukkeja kuitenkaan ellei metsä ole ihan susihuonoa laadultaan. Nuoren metsän hoidon ja pienpuun korjuun tukien nimellä kulkevat rahat lakkauttaisin kokonaan sekä kokopuun korjuun.
Jos metsikön jättää taimikonhoidossa hivenen tiheän puoleiseksi laadun parantamiseksi, siinä on sitten mahdollisuus tehdä energiaa tai kuitua. Jos haluaa hyödyntää Metkan taimikonhoidon tuen, pitää noudattaa kuitenkin sen minimiä ja maksimia jäävän runkoluvun suhteen yli 3 metrin pituudessa (1200 – 2500).
Jos pienpuun määritelmäksi otetaan tuo että sitä ei kannata karsia, niin eikö tuon heikosti kannattavan pienpuun korjuun voisi jo lopettaa? Metka -tuella tehdään varhaishoidon jälkeiset kaksi raivausta, ja sen jälkeen joko energiahakkuu (moto tai giljotiinikone) tai normaali enska.
Onko raadilla havaintoja että kokopuun korjuusta oltaisiin siirrytty enenevästi karsittuun rankaan? Se olisi ravinnetaloudellisesti ja korjuun taloudenkin puolesta (?) parempi vaihtoehto. Lisäksi kuusikoissa latvusmassan korjuuta. Kantojen korjuu on hiilitaseen kannalta huono asia, mutta voi toisaalta estää juurikäävän ja tukkimiehentäin tuhoja alueella.
Emme tiedä onko Daniel Zasonov venäjämielinen, vaikka ainakin nimestä päätellen on venäläistaustainen. Tässä on eroa, vai mitä Muristo? Meillä asuu täällä syntyneitä, suomea puhuvia, venäläisen nimen omaavia Suomen kansalaisia, joita ei pidä automaattisesti tuomita. Jos pelkästään etnisen taustan perusteella tuomitsee ihmisen, se on rasismia.
Tämän sen sijaan voi mielestäni tuomita: Elon Muskin isä Errol menee puhumaan Moskovaan samaan kokoukseen ulkoministeri Lavrovin kanssa. Onkohan Johan Bäckman yleisössä? Rakennellaan mm. uutta maailmanjärjestystä. Mitenkähän tämä suhtautuu amerikkalaisten uuteen maailmanjärjestykseen – ovatko näkemykset ehkä yhteen sovitettavissa?
http://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011286125.html