Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Vaikuttaa lupaavalta. Kasvua voisi varmistella boorilannoitteella johon saa nyt Metka-tukea ja myös tuhkalla jos sitä alueella on jossain vaiheessa tarjolla.
Nyt lasahti! Selluteollisuus huijasi metsänomistajat hakkuisiin, väittää kirjailija Teemu Kaskinen. Uudessa romaanissaan Yö ja usva (WSOY) kirjailija väittää, että selluteollisuus on ohjannut metsäntutkimusta Suomessa. Hän kritisoi myös metsien liikahakkuita, jotka ovat romahduttaneet hiilinielut ja edistäneet luontokatoa Suomessa.
Esimerkkejä epäterveestä elämästä? Eikö parisuhde voi olla hyvä, vaikka siinä ei lisäännytä? Onko olemassa mitään luonnotonta, jos kaikki olevainen mitä näemme on luojan tai evoluution aikaansaannosta? Retorisia kysymyksiä, joihin ei tarvitse vastata.
Amerikkalaisten kritiikki siirtolaisuutta kohtaan on vähän historiatonta, kun koko kansakunta on eurooppalaisten siirtolaisten melko äskettäin perustama. Ei ole mitään syytä potea alemmuutta tai antaa muiden sanella miten täällä vanhalla mantereella (jolla on huomattavasti pitempi historia) eletään. Päätämme itse kuinka paljon otamme siirtolaisia ja mistä. Entä hyväksikäyttösyytökset: eikö keskinäisestä kaupasta ole hyötynyt myös USA ja sen avulla kasvanut suureksi taloudeksi, kuten Kiinakin.
Sikäli komppaan jupesaa että turveosaaminen olisi hyvä säilyttää. Voisimme tehdä niin kuin Norja että nostamme turvetta, mutta emme itse niinkään paljon polta vaan myymme ulkomaille. Kasvu- ja ympäristöturpeille on vaikea löytää hyviä korvaajia mm. haitta-aineiden imeytyksessä, kompostoinnissa, puutarharakentamisessa ja taimituotannossa.
HS kirjoittaa että Fingridin hankkeiden kuten Lakeuslinjan luvitus ja lausuntojen saanti kestää liian kauan. Sähkö pitäisi saada virtaamaan vapaasti että verkkoon saataisiin liitettyä uusia sähkön käyttäjiä.
Yksi merkittävä hidaste mutta ei este johtuu metsäpeurasta. YVA:a käsittelevä Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus arvioi, että Lakeuslinja ja alueelle suunnitellut tuulivoimalat yhdessä heikentävät metsäpeurojen elinympäristöä niin, että hankkeelle tarvitaan Natura-poikkeuslupa, josta päättää valtioneuvosto eli maan hallitus.
Tämä kohta tekstissä mietityttää: ”Metsäpeura ei ole suojeltava laji, mutta EU:n luontodirektiivin perusteella niiden elinympäristöjä ei silti saisi heikentää.” Miten niin ei ole suojeltava laji, jos se on häviämisriskissä?
Sananvapauden raja menee laittomassa materiaalissa. En tiedä mitä X julkaisee mutta jonkin verran sääntelyä on kai hyvä viestinnässä olla. Magaväki kun on itse oikeistokonservatiivista, niin tottahan se inhottaa, että jossain päin on vielä liberaalia aatetta ja sääntelyä häiritsemässä rahan tekoa.
Sitä voisi miettiä mikä erottaa Suomen muista korkean verotuksen Pohjoismaista ja toisaalta mikä yhdistää meitä muihin korkean työttömyyden maihin kuten Espanjaan.
Puuperäisillä tuotteilla olisi parempi menekki, jos ympäristö huomioitaisiin paremmin, joko markkinaehtoisesti tai sääntelyn keinoin. Puuvillan viljelyn haitat ja mikromuovi esimerkiksi.
Metsätaloutta syytetään että sen ei tarvitse korvata kaikkia ulkoisvaikutuksiaan (kuten päästöjä) mutta em. esimerkit osoittavat että ei se huomiointi kattavaa ole muillakaan elinkeinoelämän aloilla. Kaikki taloustoiminta aiheuttaa jonkin verran ympäristövaikutuksia ja niitä sallitaan, mutta niiden vähentämiseen tulee pyrkiä.
