Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Nykyinen hallitus on yrittänyt potkia ihmisiä töihin heikentämällä turvaa monin tavoin, mutta se ei auta jos työtä ei ole. Yrittäjäksi ei ainakaan kannata ryhtyä, koska jos saa mitään tuloja menettää lopunkin perusturvansa. Tarvittaisiin kannustinloukkujen poistoa ja Soininvaaran agitoimaa työn ja turvan yhteensovitusta. Esimerkiksi jokin kansalaispalkan tapainen perusturva, joka ei ole niin suuri että sillä yksinään tulee toimeen ja verotetaan tai alennetaan pois asteittain tulojen noustessa.
LongPlayn uutiskirje ja manifesti paremman tietokirjan puolesta Kirjamessuilla:
”Lehtiin kirjoittavia toimittajia sitovat faktantarkistusvaateet ja journalistin eettiset ohjeet. Jos virheitä julkaistaan, ne pitää oikaista, ja laiskottelusta vastataan JSN:lle. Ei se täydellinen systeemi ole, mutta työhön sisältyy yhtä kaikki ideaali siitä, miten totuutta pitäisi tavoitella.
Tietokirjallisuuden käytännöt ovat hyvin kirjavat. Joissain kustantamoissa tehdään tarkkaa faktantarkistusta ja eettistä pohdintaa, toisaalla taas ei tsekata lainkaan, mitä haastateltava tai edes kirjoittaja suustaan päästää. Väärät tiedot korjataan myöhemmin julkisuudessa. Eettiset pohdinnat pelkistyvät juridiseksi minimiksi: voiko tästä joutua käräjille?
Ja kun toimittajat (outoa kyllä!) julkaisevat tietokirjoista juttuja tarkistamatta itse niiden väitteitä, ongelmat kertautuvat ja ketjuttuvat. Lukijat ja tekstien kohteet ansaitsevat parempaa. Manifesti paremman tietokirjallisuuden puolesta julkistetaan torstaina 23.10. klo 19.30 Lonna-lavalla.”
Kemijärven kiista lähti jännille kierteille, kun GP väittää että aiotaan hakata suojelun arvoista metsää ja yhteismetsä kertoo että alue ei kelpaa suojeluun (Metsäuutiset). Onko HCV-metsää?
Onko tilanne kohtuuton omistajan kannalta?
Orpon hallitus avuksi kun lupasi suojella vanhat metsät, vai pitääkö alueen olla myös luonnontilaista? Entäs jos on vain jompi kumpi, mutta ei molempia yhtä aikaa, eli vaikkapa nuorta mutta luonnontilaista?
Jos ajaa uudella autolla, on kovat pääomakulut ja jos ajaa vanhalla, kovat remonttikulut, mutta vanhalla varmaan kuitenkin pienemmät kulut kokonaisuudessaan. Sähköautot ovat tässä asia erikseen: esimerkiksi huolimaton renkaiden vaihto voi tuoda ikävän laskun akun vaihdosta.
Uudehkolla autolla saa merkkihuollosta ajoturvan vuodeksi. Auton tietokone vaatii ainakin Seatissa ja Skodassa tarkastushuollon noin kerran vuodessa. Ei auto lakkaa toimimasta, mutta se muistuttelee asiasta äänekkäästi jos huoltoa ei toteuta.
Kommentti HS artikkeliin jossa Petteri Tolvanen (ohjelmajohtaja, WWF Suomi) pohtii suurpetopolitiikkaamme.
TA puolustaa kommenteissa nykyistä suurempaa susikantaa hirvieläinten hallinnassa. TA korostaa petojen hyötyä saaliseläinten geneettisessä valinnassa. Suurpedoilla ei ole pentuvaiheen jälkeen paljon vihollisia, joten mikään saalistaja ei tee niille geneettistä valintaa, vaan sen hoitaa luonto muulla tavoin. Luultavasti petoeläimellä itse kannan koko ja geenien riittävä vaihto muiden populaatioiden kanssa on riittävä. Sitä en tiedä onko saalistajan tekemä valinta kasvinsyöjille suurikin hyöty. Valkohäntäpeura on ainakin pärjännyt meillä erittäin hyvin jo vuosikymmeniä ilman suurta petopainetta huolimatta aloituspopulaation pienestä koosta.
AJ kommentti (ei ole julkaistu).
Olisiko hirvieläinkantojen hallinta edes teoriassa jätettävissä nykyistä vahvempien suurpetokantojen hoidettavaksi, ja mitkä olisivat seuraukset siitä. Kykenisivätkö kotkat, ahmat, ilvekset, karhut ja sudet yhteensä laskien hoitamaan ongelman ja millaisia määriä niitä silloin tarvittaisiin? Oppia voitaisiin hakea niistä maista Euroopassa joissa susien määrä on meitä suurempi pienemmällä pinta-alalla.
Pedot pitäisivät hirvieläimet enemmän liikkeellä, jolloin ne aiheuttaisivat enemmän kolareita. Niiden lisääntymisteho heikkenisi hieman heikomman ravintotilanteen ja stressin vuoksi. Nykyisellä metsien nuorella ikärakenteella ja talvien ollessa yleensä leutoja ja vähälumisia voidaan olettaa, että ravinto ei ainakaan kaikkina vuosina rajoittaisi hirvieläinten lisääntymistä.
Luultavasti suurpetoja tarvittaisiin hirvieläinten hallintaan paljon suurempia määriä kuin mitä ihmiset sietäisivät lähiympäristössään. Perinteinen ja tehokas koira-avusteinen hirvenmetsästys käy vaikeaksi suuren susikannan vallitessa. Tämä ongelma olisi ratkaistava, mutta oikein hyviä malleja ei ole vielä löytynyt. Metsästysseurojen jäsenistö vanhenee ja uusia hirvikoiria otetaan jo harvemmin koulutettaviksi.
Vaikuttaa siis siltä, että se susikanta, joka on minimi suotuisan suojelun tason kannalta, on samalla suunnilleen maksimi ihmisen kannalta. Metsästämistä tarvitaan edelleen hirvieläinkantojen hallintaan.
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000011566451.html
Tästä unohtui nyt vhp:n säästäminen pedoille ja siitä johtuva mahdollinen negatiivinen kierre metsästyksen kannalta.
PS. Viiden suden lauma nähty Kirkkonummen Sundsbergissa kehä 3 sisäpuolella.
Tuolta löytyy tietoja PEFC:n osalta seurannasta, myös poikkeamaraportteja. Auditointi perustuu otantaan joten ihan kaikkea ei valvota, mutta on olemassa riski että laiminlyönneistä voi jäädä kiinni.
Kävin puhumassa Metsätieteen Päivillä median ja keskustelijoiden metsäpolitiikasta. Näköhavainto Leena Finéristä, mutta valitettavasti hukkasin hänet… Seuran jäseniä on retkeillyt Latviassa, josta katseltiin kuvia. Erittäin heinittyvät ja rehevät kasvupaikat. Ongelmia metsänuudistamisessa tiedossa, kun ilmasto lämpenee?
Kari Mielikäisen kanssa muisteltiin Ekometsätalouden liiton Kaapelikäräjät-metsäkeskustelua v. 1998. Ensimmäisiä nettimetsäkeskusteluja ylipäänsä. Mutta oliko silloin jo olemassa Metsälehden palsta vai milloin se aloitti?
Olen kyllä äänestänyt sekä vihreitä että demareita, mutta puolueista itseäni osuu lähimmäksi arvokartalla RKP eli keskustaliberaalit.
