Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Metka-esitykseen saa käydä lausumassa kommentteja 18.7. saakka lausuntopalvelussa. Muutoksia kokeiltaisiin vuosina 2026 ja 2027.
Taimikon ja nuoren metsän hoidossa kannustettaisiin jättämään keskimääräistä enemmän lehtipuuta. Tähän pitäisi ainakin tehdä rajaus että ei vielä varhaishoidossa.
Ennallistamisen tuki vaikuttaa lupaavalta: jos se lisäisi vesistöjen suojakaistoja ja tärkeitä elinympäristöjä niin sille voi toivottaa menestystä.
Tuo on hyvä jos TOC hajoaa, mutta jos ojista valuu jatkuvasti enemmän tavaraa kuin mitä ehtii vesistössä hajota, tummuminen jatkuu. Verrannollinen ilmiö metaaniin ilmakehässä.
Tuhannen taalan kysymys kuuluu: kannattaisiko laajojen ojitusalueiden ja vesistöjen väliin ennallistaa luonnontilaisen kaltaisia suoalueita suojakaistoiksi joille johdetaan valumavedet? Kuinka leveä suojakaistan tulee olla? Joudutaanko ilmasto- ja vesistöpäästöissä ojasta allikkoon? Siinäpä tutkijoille tutkittavaa!
Kommentti HS. Tästä unohtui happamoitumisen lisäysvaikutus valumaveden humuksen konsentraatioon. Hesariin lipsahti myös termi pohjavesi – pitäisi lukea kommenttinsa huolella ennen kuin lähettää…
”Myös luonnontilaisen suon turpeen kasvuprosessi aiheuttaa humuspäästöjä, joten soiden ennallistaminen auttaa, mutta ei poista tummumista. Suomen turvemaiden ympäröimät vesistöt ovat olleet perinteisesti tummavetisiä. Sateen happamoitumisen lieveneminen, sulan kesäkauden piteneminen ja talvien leudontuminen voimistavat tummumista, koska valunnan määrä kasvaa. Valuma-alueen maankäyttö ratkaisee veden laadun.
Ojittamisen saattaminen luvanvaraiseksi lisäisi kyllä todennäköisyyttä sille, että ajantasaisia vesiensuojelun ohjeita noudatettaisiin ja ohjeet tulisivat kattavasti toimijoiden tietoon. BSAG:n uudessa hankkeessa pyritään viemään tietoa käytäntöön.
Maanmuokkauksia tarvitaan metsän uudistumisen turvaamiseksi. Siinä ei saa alkaa nyt hutiloida, kun tarvitaan nykyiset hiilinielut ja mielellään vähän lisää. Suojakaistat suojaavat vesistöjä kivennäismailla. Avainasemassa on rehevien turvemaametsien hoito: sekä vesistö- että ja ilmastopäästöjä pienennetään antamalla pohjaveden pinnan nousta, jolloin pienempi osa turpeesta on hapellisessa hajoavassa tilassa. Jatkuva kasvatus ja puutuhkalla lannoitus on hyvä yhdistelmä.
Jos veden pinnan taso arvioidaan päästömalleissa puuston määrän perusteella, harvennus, poiminta ja avohakkuu ovat hyödyllisiä, koska puuston haihdutus pienenee ja vesi nousee lähemmäs pintaa. Avohakkuulla ei tarvita kunnostusojitusta, jos taso ei nouse niin korkealle, että puiden juuret hukkuvat. Pinnan säätöä auttaa jos ojtusalueelle saa rakennettua säädettävän padon laskuojaan ja jos pääosa valumasta suuntautuisi siihen.
Suovesien puhdistamiseen laskeutusaltaat ja kaivukatkot eivät ole tutkimusten mukaan tehokas keino. Parempi on kosteikko, laaja pintavalutuskenttä tai valumavesien ohjaus suolle. Näitä voisi saada aikaan ennallistamalla suoalueita vesistöjen reunoilla. Toimenpide aiheuttaa aluksi ilmasto- ja vesistöpäästöjen kasvupulssin, mutta saadaan palautettua suoluontoa. Tähän saadaan rahoitusta ennallistamisohjelmasta.”
On se siinä mielessä ruoskintaa, että jutussa ei tuoda esiin muuta kuin avohakkuisiin ja kunnostusojituksiin liittyvät riskit. Ei mainita sitä mitä vesistövaikutusten ehkäisemiseksi jo tehdään. Ainakin ohjeistukset ovat ajan tasalla, mutta ne tarvitsee saada käytäntöön. Lisäksi: kunnostusojituksia harkitaan varmasti tarkkaan kun niillä ei ole enää suoraa tukea, ainoastaan suometsien hoidon suunnittelun tuen mahdollisuus Metkassa. Onko joku muuten jo saanut tätä tukea?
Asiaa tehostetaan kertomalla että erityisen uhattuna ovat ’kirkasvetisimmät’ järvet. Tässä kohtaa unohtuu se että nämä vedet eivät ole soiden ympäröimiä, juuri siksi ne ovat kirkasvetisiä. Siksi kunnostusojitus ei ehkä muuta tilannetta oleellisesti. Voisi olettaa että nimenomaan turvepeltojen ympäröimät vesistöt ovat kärsineet ja tulevat kärsimään vastaisuudessakin eniten.
Lainaus: ”Erityisen suuri merkitys metsätalouden päästöillä on siellä, missä iso osa kirkkaimmista järvistäkin on: Itä- ja Pohjois-Suomessa. Siellä järviä ympäröivät useammin metsät kuin pellot. Suomen kirkkaimpana suurena järvenä pidetty Itä-Suomen Puruvesi on sekin alkanut laidoiltaan tummua ja rehevöityä.”
Kommentoin:
”Suometsien hoitoon saa suunnittelun tukea Metka-ohjelmasta. Ennallistamisohjelma tulee myös avuksi. Näiden ohjelmien ja niiden rahoituksen myötä saadaan lisää kosteikkoja ja parempia vesiensuojelun rakenteita. Jatkuvapeitteinen kasvatus auttaa osaltaan sopivissa kohteissa, etenkin rehevissä korpimetsissä. Ei heitetä kirvestä kaivoon. Nyt kun kiintoaineet, humus ja fosfori tiedetään ongelmallisiksi, asia on jo helpommin korjattavissa kuin ilman tutkimustuloksia.”
HS jatkaa metsätalouden ruoskimista. Kehuisi edes joskus jostakin, mutta hyvä uutinen ei ole lainkaan niin hyvää uutisainesta kuin huono uutinen.
Uimavesiä odottaa mutapommi
