Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Ranelle: rahaa on, nimittäin yksityistä rahaa. Jokainen metsistä huolestunut yksilö voi ostaa metsää suojeltavaksi tai lahjoittaa rahaa suojeluun.
Kurjelle: lahopuujatkumo katkeaa, kun hakkuualueelta viedään pois elävät puut. Elinympäristö voi muuttua liikaa harvinaisten vaateliaiden lajien kannalta avohakkuussa. Tuollainen harvinainen Kemijärven jalokivi pitäisi säästää ja meillä tulisi olla siihen varaa.
Mistä ne muuten tuonkin jutun otsikossa mainitun tietää että: ”Metsä Group aikoo avohakata arvometsää selluksi Kemijärvellä – keski-ikä lähes 200 vuotta”. Siis että selluksi menee. Eikö tuo puusto olisi sellaista joka kannattaisi viedä sahalle – hitaasti kasvanutta laatutukkia.
Kommentoin YLElle:
Kuvituskuvassa näkyy vanha karun kasvupaikan luonnonmetsä. Huomataan että luonnontilainen männikkö voi olla pääosin yksilajinen. Kuusi ei pärjää männyn kanssa kilpailussa ja koivu ja muut lehtipuut ovat lyhytikäisempiä kuin mänty. Lisäksi puulajivalikoimaan vaikuttaa alueen palohistoria: kuusen taimet kuolevat maapalossa pois.
Kyllä olisi suojelun arvoinen metsä. Ongelmana näissä on valtion niukka suojelun rahoitus; sanotaan että Lapissa on jo tarpeeksi suojeltua ja niukat varat pitää kohdistaa etelämmäksi. Avuksi tarvittaisiin yksityisiä lahjoituksia – vaikka Luonnonperintösäätiölle tai Metsä Groupin suojelusäätiölle joka aloittaa ensi vuoden alussa. Kemijärven yhteismetsän kontolle korvaukseton suojelu ei luonnollisesti kuulu, siis enempää kuin mitä FSC-sertifikaatti vaatii.
Voisiko joku kommentoida mitä ovat keskustelussa monesti väitetyt metsäteollisuuden runsaskätiset tuet? Eiköhän metsäteollisuus tuota huomattavasti enemmän verotuloja kuin mitä se saa tukea. Tuottaa joka vuosi edelleen lisää verotuloja mahdollisten hiilinielusakkojen maksamiseen.
Peurojen pyyntiluvat vähenivät Varsinais-Suomessa, jotta susille riittää saalistettavaa. Valkohäntäpeurojen määrä on kääntynyt laskuun Varsinais-Suomessa. Sen sijaan susia ja ilveksiä on ennätyspaljon. Mitä vähemmän on peuroja, sitä suuremmalla todennäköisyydellä susien ei toivottu käyttäytyminen kasvaa, sanoo Hermansson viitaten kotieläinvahinkoihin ja susien pyrkimiseen asutuksen lähelle.
Mitä enemmän peuroja, sitä tehokkaammin susi lisääntyy ja sitä enemmän niille joudutaan säästämään saalista. On jouduttu pahaan kierteeseen, josta ei ehkä päästä ulos säästelemällä kaatolupia. Sen sijaan jos saalista ei alueella ole, susikannan kasvu hidastuu ja nuoret yksilöt hakeutuvat kenties muualle eli Järvi-Suomeen. Haitat lienevät melko suorassa suhteessa kannan kokoon, joten karkotusmenetelmien kehitystä tarvittaisiin avuksi.
Lapin metsät ovat hiilinielu huolimatta ojittamattomien soiden ja suojelualueiden suuresta määrästä. Tarkoittanee myös sitä, että alueen talousmetsät ovat huippukasvun vaiheessa.
Kun Lifeline Ventures -rahasto aloitti vuonna 2009, Suomen startup-ekosysteemi oli vasta alkuvaiheessa ja startupit keräsivät rahoitusta hieman yli sata miljoonaa euroa vuodessa. Tänä vuonna kokonaispotti voi ylittää ensimmäistä kertaa kaksi miljardia euroa. ”Mutta jos ruotsalaiset startupit keräävät vuodessa viisi miljardia, me olemme vasta puolivälissä”, Ahopelto huomauttaa.
Lifelinen tiimi on analysoinut tarkkaan Suomen markkinaa ja sen dataa. He uskovat alan ekosysteemin kehittyvän noin 5–6 vuoden sykleissä, jossa jokainen uusi yritysten sukupolvi vie kasvun uudelle tasolle. Suomi on siis heidän mukaansa Ruotsia vain yhden syklin jäljessä. Keskimäärin sata miljoonaa euroa sijoitettua pääomaa Suomessa on tuottanut maahan yhden yksisarvisen.
”Ennustamme, että seuraavien kuuden vuoden aikana Suomeen syntyy 10–15 uutta yksisarvista. Suurin osa niistä on jo perustettu ja ne nousevat jo hyvää vauhtia”, Koponen sanoo. Se tarkoittaa, että Suomeen syntyisi jopa kaksi tai kolme miljardin arvoista uutta teknologiayhtiötä vuosittain. Jos siis joku epäilee, löytyykö Suomesta riittävästi laadukkaita sijoituskohteita näin suurelle pääomamäärälle, Lifelinen tiimi vakuuttaa, että löytyy.
http://www.hs.fi/visio/art-2000011528423.html
Yksisarvinen yritys on startup-yritys, jonka arvo on yksityisten sijoittajien arvioiden mukaan yli miljardi dollaria. Se on kasvanut nopeasti ja sen tähtäimenä on globaali markkina.
Mahdollinen liika tiheys koskee vain niitä taimikoita, joissa ei käydä enää 3-8 metrin pituusvaiheen jälkeen Metka-tuella. Yli 8 metrin vaiheessa Metka-tuen vaatima tiheys ei ole enää korkea.
Jos ei välitä tuesta, taimikkoon voi mennä harventamaan milloin tahansa ja laitella sen haluamaansa tiheyteen metsälain rajoissa.
Kai Metkan tiheyshaitariin on jokin syy. Onhan metsänhoidon suosituksissakin kai vastaava haitari? Edellä on jo mainittu hirvituhojen riski, lisäksi se että eri kasvupaikoille pystyy jättämään eri tiheyksiä ja kolmas se että voi soveltaa erilaisia taktiikoita harvennusten määrän suhteen.
Metka-ehdot:
”Jos hoidettavan jakson kasvatettavien puiden keskipituus on 8 metriä tai enemmän, niitä tulee hoitotöiden jälkeen olla vähintään 700 ja enintään 1300 runkoa hehtaarilla, jos kuvion pääpuulaji on lehtipuu ja vähintään 800 ja enintään 1500 runkoa hehtaarilla, jos kuvion pääpuulaji on havupuu.”
Iltapäivälehdessä oli kojelautakameran videota tilanteesta ennen ketjukolaria Lahden moottoritieltä. Sumun alussa oli oikealla kaistalla hitaasti eteneviä autoja ja vasemmalla pysähtyneenä yksi auto. Se auto todennäköisesti oli ketjun alkusyy. Ei sellaiseen oikein auta hätäjarrutusavustinkaan jos tie on jäässä. Videon kuvaaja väisti kaikki autot ja jatkoi matkaa. Oikea reagointi sumuun olisi ollut väistää nopeasti oikealle pientareelle ja laittaa takasumuvalo sekä hätävilkut päälle.
