Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset

Keskustelu Hesarissa jatkuu… aina näissä toistuu se kommentti, että ei susiuhka ole merkittävä suhteessa metsästyskoirien muihin tilastoituihin kuolinsyihin. Oleellinen asia tässä on kuitenkin metsästäjien halukkuus pitää koiria ja yleensäkään metsästää, jos koiria ei voi enää käyttää.

”Hirvieläinten kantoja on pakko säädellä monestakin syystä. Idea mahdollisimman vähäisestä puuttumisesta ja luonnollisesta petojen ja kasvinsyöjien määrien suhteesta on periaatteessa hyvä, mutta ei nyt toimisi luonnossamme.

Hirvi- ja petoeläinten ravintotilanne ei meillä kai vaihtele kovin paljon, vaan on lähes aina tasaisen hyvä. Lumen määrä talvisin vaikuttaa kyllä ravinnon hankintaan. Hirven talvisin suosimien männyntaimikoiden määrä on alentunut etelässä, kun metsänuudistamisessa on hirvituhojen vuoksi pitkään suosittu kuusta. Aivan viime vuosina tämä suuntaus on ehkä kääntynyt ja puulajivalinta tehdään terveeltä pohjalta kasvupaikan mukaan, kun kuusenkin kasvatuksen riskit tunnistetaan.

Metsästäjäliiton jäsenkyselyn mukaan jäsenistön luottamus on heikko petoasioissa sekä viranomaisiin että Luonnonvarakeskukseen. Iso osa vastaajista kokee petotilanteen haittaavan metsästystä. Lisätietoja kyselyn tuloksista on Metsästäjäliiton sivuilla kohdassa uutiset.

Petojen aiheuttamia koiravahinkoja on ollut vuosittain ilmeisesti aika tasaisesti (?) 30 – 50 kappaletta vuosittain. Metsästystapahtumassa tapetaan eniten ajossa haukkuvia ajokoiria ja hirvikoiria, pihoissa puolestaan siellä haukkuvia suomenpystykorvia.

Susien määrää pyritään nostamaan. Joskus lähitulevaisuudessa voitaisiin siis olla tilanteessa, jossa niitä olisi ”nykyistä selvästi enemmän”. Jos vaikka suden ns. suotuisan suojelun kannan tasoksi määriteltäisiin kaksinkertainen nykyiseen verrattuna, niin jos meillä nyt on 250 – 300, niin niitä haluttaisiin olevan noin 500 – 600 yksilöä.”

http://www.hs.fi/mielipide/art-2000011269437.html

Eri maiden khk-raportit näkyvät (englanniksi) sivustolla:

https://unfccc.int/ghg-inventories-annex-i-parties/2024

Kanada: NID > Download: English document. Saat kansion josta avaat tiedoston 2024nir.

”When all direct and indirect emissions and removals from lands impacted by natural disturbances are included, net fluxes in managed forests (reported and not reported) amount to net removals of 210 Mt in 1990, 46 Mt in 2005 and 15 Mt in 2022. Variations in net fluxes largely depend on the occurrence of natural disturbances in a given year (Figure 6–3) which have been increasing over the reporting period, particularly in the latter half of the time series.”

Lähde: raportin s. 187.

Kuva 6-3 s. 189 kertoo, että Kanadan metsät ovat olleet välillä nielu ja välillä päästö, riippuen metsätuhojen (metsäpalot, hyönteiset) määrästä ko. vuonna. Ilman metsätuhojen vaikutusta oltaisiin metsien osalta selvästi nielun puolella noin -100 Mt.

Tulkinnassa pitää huomioida että Kanadassa on myös metsiä, jotka ovat hoidon ulkopuolella ja jotka eivät ole tässä raportissa mukana. Muuttaako niiden mukana olo sitten kokonaiskuvaa, ehkä ei hyvin paljon, koska hoitamattomat metsät lienevät keskimäärin karummilla heikkokasvuisilla alueilla ja niissäkin on varmaan suuri luonnonpoistuma, eli ne ovat enemmän hiilivarastoja kuin nieluja.

Tarkempia tietoja liitteissä ja myös raportissa: State of Canada’s Forests report (NRCan, 2022).