Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Tarkennus Perkolle. Jos tuotos per 20 v on 200 m3, tulee jakson keskikasvuksi 10 m3/ha per vuosi. Vuotuinen juokseva kasvu vuonna 2024 saattoi olla jopa 20 m3/ha. Nämä käsitteet on hyvä hallita, niitä tarvitaan mm. sopivan päätehakkuuajankohdan määrittämiseen. Voidaan laskea onko vuotuinen kasvu edelleen omistajan tuottovaatimuksen ylittävä vai joko tehdään päätehakkuu. Mutta sitä tietoa Perko ei tarvitsekaan.
Kiistely erilaisten metsien (talousmetsä, suojelumetsä, yksipuulajinen, sekametsä, tasarakenteinen, erirakenteinen jne.) alttiudesta metsätuhoille voitanee aika pian lopettaa, kun kaukokartoitus (mm. satelliittikuvat ja metsaan.fi-aineistot) kertovat, missä on kuolleita puita.
Tämä tuli mieleen kun luin Hesarin uutista suomalaisen Iceye-yhtiön yhteistyöstä Rheinmetallin kanssa. Yhtiön kasvuala on sattuneesta syystä tiedustelu.
Myös HS kirjoittaa aurinkosähkön voittokulusta. Eteläisemmillä leveysasteilla toimii hyvin ja voidaan asentaa asutuksen keskelle. Uudet paneelit ovat tehokkaita, ne nappaavat jo lähes neljänneksen auringon säteilystä.
”Aurinkovoiman osuus kaikesta maailman sähköntuotannosta on lähes kaksinkertaistunut kolmessa vuodessa. Nyt se on seitsemän prosenttia. Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n mukaan aurinkovoima ohittaa tämän vuosikymmenen aikana vesivoiman ja tuulivoiman suurimpana uusiutuvan energian tuotantomuotona. 2030- tai 2040-luvulla taakse jäisivät hiili, öljy ja kaasukin. Näin pitkiin ennusteisiin pitää suhtautua suurella varauksella, mutta yleensä aurinkoenergian kasvu on lyönyt ennusteet.”
”Aurinkovoiman kasvua selittää sen edullinen hinta, kertoo Aurinkoenergiayhtiö Solarigo Systemsin toimitusjohtaja Antti Koskelainen.”
Riippuu varmaan kunnasta, mutta esimerkiksi täällä Espoossa taitaa olla yhden puun sääntö, eli jos kaataa useamman kerralla kannattaa olla yhteydessä kuntaan.
Aivan liikaa puita tonteilla, tulee pahaa jälkeä vielä jossain myrskyssä. Talotekniikan asiantuntijat suosittelevat, että alle 15 metrin päässä taloista ei olisi isoja puita. Tonteilla tulisi suosia puu- ja pensaslajeja, jotka eivät kasva yli 15 metriä pitkiksi vanhoinakaan.
Sori meni otsikon sivu tämä…
Visakallon männikkö voidaan ymmärtääkseni korjata joko normaalina enskana tai energiaharvennuksella, eli niissä ei ole tuhansien runkolukua ”yli”, vaan järkevä männyn laatukasvatusketju.
AR hyvää pohdintaa. Suuria raivauskuluja kompensoi lyhyempi kiertoaika. Jotain on mennyt pieleen jos ennakkoraivauksessa joutuu poistamaan paksuja runkoja.
Tapio Haarlaan videolla nuoresta kuusikosta näkyy kuusikon harvennusmalli runkolukuineen ja se löytyy myös metsänhoidon suosituksista tai Tapion taulukoista. Lehtomaisen kankaan kuusikossa taulukon suositus rkl taisi olla 1500 kun mennään enskaan eli noin 15 metrin pituudessa. Luvussa on mukana koivusekoitus.
