Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Siinä kävi itsenäisyyspäivänä ilmeisesti niin, että oikeisto sai osoittaa mieltä mutta vasemmisto ei, koska pelättiin kahden mielenosoittajaryhmän yhteenottoa.
Hyviä käytännön kysymyksiä. Mietin itse aiemmin pitäisikö hiilikauppa toteuttaa vuokrana, jolloin rahaa saisi vuotuisen sidonnan verran. Jos metsä tuhoutui tai hakattiin, vuokran maksu loppuisi, mutta rahaa ei tarvitsisi palauttaa. Kaupalla voisi olla kattoluku minkä verran hiiliyksiköitä voisi kerrallaan olla myynnissä. Määrä riippuisi vuotuisista hakkuista eli myyntiä ei voisi olla enempää kuin on kasvun ja hakkuiden erotus. Ostajat voisivat olla kotimaassa tai ulkomailla. Jos ne ovat ulkomailla, Suomen hiilinielu ei voisi siltä osin olla samanaikaisesti osa hiilineutraaliuttamme?
Monia käytännön kysymyksiä siis ratkaistavana. Pitkällä aikavälillä suuri hiilinielu kuitenkin näivettäisi kasvua, joten samaan aikaan tulisi metsittää ja tehdä muita kasvutoimia. Yksi olennainen osa hiilikauppaa voisi olla puutuotteiden hiilinielu, joka olisi vähemmän haitaksi metsille. Eli rahaa saisi aina kun sitoo puuta rakennuksiin tai rakenteisiin tai materiaaleihin.
TSMC yksin tuottaa noin 5–6 prosenttia maan bruttokansantuotteesta ja vastaa yli 60 prosentista koko maailman sirujen sopimusvalmistuksesta sekä lähes 90 prosentista kaikista kehittyneimmistä mikropiireistä. Sen asiakkaita ovat muun muassa yhdysvaltalaisjätit Apple, Nvidia, AMD ja Qualcomm, eli käytännössä koko globaali teknologiasektori on riippuvainen taiwanilaisista siruista.
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/0d78b10e-5908-4633-8744-fc71e31be21a
Hiili- ja luontoarvokauppa sopivat kyllä monelle metsäomistajalle, jos maksajia ilmaantuu.
Maankäyttösektorikin olisi ehkä hyvä saada jonkinlaisen päästökaupan piiriin nielujen vahvistamiseksi, Etlan ennusteen laatinut vanhempi tutkija Ville Kaitila pohtii.
Vähentää kuitenkin sen hehtaarin osalta jossa siirrytään jk:hon. Kovin laaja siirtymä ei liene mahdollinen, kun ei riitä koneet ja kuskit.
Käyttöintensiteetti riippuu hakkuutasoista kokonaisuudessaan, joka taas riippuu monesta asiasta, kuten markkinoiden liikkeistä, suojeluun osoitettavista pinta-aloista ja siitä miten EU:n ilmastopolitiikka jatkuu. Tuleeko hiilinieluvajeista miljardilasku, jolla jatkuvasti pelotellaan. Metsäteollisuus ja metsänomistajat ovat sinänsä kai maksaneet tuon maksun verran verovaroja jo etukäteen, kun joka vuosi tulee tuloja valtion kassaan.
Itse agitoin sitä linjaa että metsien käyttöä tulisi kohtuullistaa, mutta niin että rajoitukset korvataan metsänomistajille. Tuloja tulee silloin puun lisäksi suojelusta ja hiilinielusta. Tällöin ei tarvitse taistella vastaan, vaan voidaan mennä virran mukana. EU huomaa kyllä aikanaan että hiilinielupolitiikka ei ole järkevä pitkällä aikavälillä.
Ranen lähtöoletus on että metsäteollisuus saa aina haluamansa määrä puuta Suomesta ja ainoastaan hinta vaihtelee? Kyllähän hakattavan puun määrää varmaan joudutaan alentamaan, kun käytössä oleva talousmetsän pinta-ala vähenee ja osalla suometsistä siirrytään jatkuvaan kasvatukseen. Metsäteollisuus voi kasvaa määrällisesti ulkomailla, mutta kotimaassa vain laadullisesti.
Terveyspalveluita ei kohta niissä halpojen asuntojen pikkukunnissa enää ole, vaan kaikki on pitkien taksimatkojen päässä. Itselläni on oma terveysasema vähän yli 3 km päässä ja samasta paikasta löytyy myös yksityinen vaihtoehto.
Tämän kämpän ostoon tarvitaan jo isot manttaalit, mutta bonuksena saa näkymän jäänmurtajiin.
Laajaperäistäminen on yksi tapa tavoitella monimuotoisuutta. Myös intensiivisesti hoidettu metsä voi olla monimuotoinen, mutta todennäköisesti vähemmän kuin laajaperäisesti hoidettu. Resilienssi riippuu siitä minkälainen metsä on tuloksena. Laajaperäisesti eli vähemmän intensiivisesti hoidettu metsä voi olla monilajisempi ja enemmän lahopuuta sisältävä, kun taimikoita ei ole hoidettu eikä harvennuksia tehty yhtä säntillisesti.
Jalostettua siementä pidetään usein keskusteluissa vähemmän monimuotoisena kuin paikallista luontaista, vaikka totuus on todennäköisesti päinvastainen.
*
Monimuotoketjun keskustelu ei varsinaisesti paranna metsätalouden julkikuvaa.
*
RR esittää jälleeen hyvän kysymyksen. Ken elää se näkee. Ainakin vielä viime vuonna metsäteollisuuden ulkomaankauppa -tilasto näytti että sellu ja sen jaloste kartonki tuottivat vielä rahaa. Vaikka tukkipuun hakkuut olivat noin puolet kaikista, mekaaninen puoli tuotti vientituloista vain noin 3/12 mrd.
