Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
käpysonnin perusajatus on hyvä eli menot tulojen mukaan. Vaikeudet alkavat siinä kohtaa kun aletaan tehdä leikkauslistoja, kun leikkauksen kohteena on aina joku ihminen. Helpoimpia kohteita ovat varmaan sellaiset jotka olisi mukava saada mutta ei aivan välttämättömiä kuten Länsirata Turkuun. Sillekin löytyy perusteluja kuten se että kaksoisraide välillä Espoo-Lohja ja Turku-Salo mahdollistavat lisää paikallisliikennettä ja lisäävät alueiden elinvoimaa. Vanhalla etelämpänä olevalla rantaradalla tarvitaan kuitenkin myös korjauksia ja sen varrella elinvoima vastaavasti kuihtuisi.
Joo, toivotaan että tämä hillitsi vähän sabotaasien yrittäjiä.
Mielenkiintoinen tieto energiamarkkinoilta: Euroopan maat ovat ostaneet miljardeilla Venäjältä peräisin olevaa nesteytettyä maakaasua. Kuinkas näin pääsi käymään, kun lng-hankinnat aloitettiin nimenomaan jotta riippuvuus Venäjän putkikaasusta loppuisi.
Matti Kärkkäinen Metsälehti 10.10.25: ”Taustalla vaikuttaa kummittelevan ajatus ettei metsänomistaja omistakaan maaperän hiiltä…” Sehän se ja sama ajatus sanoo ettei hän omista myöskään metsiensä kasvua, vaan sitä pitää jättää hiilinieluksi sen verran kuin virkamiehet ja poliitikot ovat päättäneet.
Ravinneasiaan sen verran että ravinteet voi ja kannattaa palauttaa suolle puutuhkana. Silloin turvetta ei tarvitse hajottaa ravinteiden saamikseksi.
Ovatko jalostetut männyt samanikäisinä järeämpiä? Sydänpuuta alkaa muodostua vasta lähempänä sadan vuoden ikää, joten jalostetut hakataan ehkä pois ennen kuin sydänpuuta ehtii paljon muodostua. Hitaasti kasvaneita rakennushirsiä tai vaativan puusepän raaka-ainetta varmaan saadaan kuitenkin karuimmilta männyn kasvupaikoilta. Voisi ajatella että nopeasti kasvaneen puun hirsi painuisi enemmän, mutta tästä minulla ei ole parempaa tietoa.
Metsätalouden huono julkikuva ei koskaan korjaudu alan oman viestinnän avulla, jos suuret yleismediat toistavat sitä viestiä, että metsäala aiheuttaa suuria vesistö- ja luontohaittoja, ja ahneuksissaan hakataankin liikaa. Kannattaisiko uhrata vähän palstatilaa siihenkin, mitä haittojen vähentämiseksi pitäisi tehdä, mitä jo tehdään ja ovatko toimet tehokkaita. YLE kyllä kirjoitti, että jatkuvaa kasvatusta tehdään turvemailla, mutta siihenkin valittiin avohakkuista syyttävä eikä peitteisyyteen kannustava näkökulma.
Satu Hassin mielipiteessä kommentti TA:lle, samat vanhat kritiikit edelleen…
AJ:
Ei tässä tarvitse olla uskomusten varassa, vaan parantaa seurantaa ja raportointia, jos luottamusta asioiden hoitoon ei ole. Esimerkiksi yksityismetsien osalta osittain suojellut alueet voitaisiin merkitä Metsäkeskuksen ylläpitämään metsaan-metsätietojärjestelmään, josta tieto välittyisi hakkuita suunnitteleville.
Vesistöjen suojakaistoja yms. ohjeita ei ihan kaikki omistajat noudata, mutta suurin osa noudattaa. Sertifikaattien kattavuus on 90 prosentin luokkaa, eli pieniä parannuksia ja laajalla pinta-alalla on kupletin juoni. Muistaakseni Hukkajoen varsi ei kuulunut sertifikaatteihin. Sertifikaatteja ei kannata väheksyä, kun niitä on tosiaan jo kolme vaatimustasoltaan erilaista. Teollisuus haluaisi lisää FSC-sertifioitua puuta, koska sitä menisi hyvin kaupaksi.
Yhden puusepän todistus on samaa luokkaa käyttöarvoltaan kuin kolme fantapulloa suovesiä. Kannattaa mieluummin uskoa sahojen asiakkaita. Yhden höttöisyyteen liittyvä huolen muistan. Kuusentaimien hivenen liian nopea kasvu alussa aiheuttaa sen, että tyvitukin keskelle jää leveämpien lustojen alue.
Järeän puun määrästä on tietoa valtakunnan metsien inventoinnissa – katso esim. forest-sivuston tilasto: Järeän puuston määrä 1951-2019. Tietenkin jos jatkuvapeitteinen tukkiin painottuva yläharvennus yleistyy paljon, järeän puun määrä voi alkaa vähentyä.
Puiden geenipohjan kapenemisesta jalostuksen vuoksi ei ole todisteita. Ne eivät ole viljelykasvien kaltaisia vaan edelleen hyvin monimuotoisia. Puut vaihtavat tuulipölytteisinä lajeina aina geenejä jalostetun ja villin populaation kesken, ja siitepölyä voi kulkeutua kauempaakin tuulten mukana.
Metsien omistajille tulee kertoa: tehdään jo oikeita asioita, mutta pitää tehdä vielä enemmän ja kattavammin. Jos keskitytään vain keskustelemaan siitä mikä on pielessä, kehittämisnäkökulma jää sivuosaan.
Kaikenlaisia koijareita alalla. Myrsky on ehkä ollut täällä esillä aiemminkin. Sitä en ole tiennyt aiemmin että Konnevedelle suunnitteilla ollut Miilukangas kuuluu näihin huijaushankkeisiin.
Toinen näkökulma Eagle-aluksen aiheuttaman merikaapeliturman oikeudenkäyntiin: on saatu ennakkotapaus YK:n merioikeusyleissopimukseen kansainvälisistä tulkinnoista.
– Tästä logiikasta seuraa, että mitkä tahansa infrastruktuurin kohteet, jotka sijaitsevat valtionrajojen ulkopuolella, ovat suojattomia. Ikään kuin ei kenenkään omia, ja se koskee myös Nord Streamia.http://www.is.fi/paakirjoitus/art-2000011545632.html
Aika huono sopimus.
