Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
10 vuotta kuulostaa paljolta, kun metsä kasvaa tuossa kovaa vauhtia. Mutta jos on ylitiheäksi päässyt kasvusto, niin voi kannattaa tehdä energiaharvennus muutamaa vuotta normienskaa aikaisemmin – mieluummin kuin päästää latvuksia pilaantumaan. Jossain uutisessa sanottiin että pienten koneiden markkinat ovat hyvät, joten ehkä niitä joillakin on tarjolla.
Makaroville kysymys. Kun vakiintuneilla susireviireillä koiravahingot vähenivät, oliko siinä osuutta sillä, että koirien vapaana pito ja pihassa suojaamatta pito vähenivät myös? Kerroit myös että jos susien jälkiä havaitaan, koiria ei päästetä samalle alueelle. Onko kyse siis myös susien käyttäytymisen muutoksesta, eli että sudet ovat em. toimien ansiosta oppineet että niiden reviirillä vakituisesti asuvat koirat eivät ole uhka? On opittu elämään rinnakkain. Antaa toivoa että maan susikanta voisi nykyisestä hiukkasen vahvistua ja että myös Ruotsissa vastaava voisi onnistua.
Sen sijaan että nostetaan hirvien ja vhp:n määriä susikannan tahdissa nykyisillä reviireillä, voisi kokeilla saaliseläinten pitämistä ennallaan – toivoen että uusia reviirejä syntyisi muualle.
Jos ravinnosta ei ole lainkaan puutetta, voi käydä niinkin että laumojen koko vain kasvaa, ja tätä emme ehkä halua. Tuossa Siuntiossa oli juuri havaittu neljän suden lauma.
No, kannanhoidollisella metsästyksellä niitä laumoja saa pienemmiksi.
Laskin tässä ketjussa aikaisemmin tuottoja 2000 euron alkuinvestoinnille (sis. taimikonhoidot) käyttäen Visakallon raportoimia kasvulukuja kuusikoista. Laskin pätkittäin, eli enskaan mennessä saatu kasvu ja tuotto ja siitä eteenpäin päätehakkuuseen v. 60 saatu kasvu ja tuotto. Tuotto oli 4 -6 prosenttia alkuinvestoinnille.
Koivun ja männyn kasvattajat päässevät tänä päivänä samoihin lukemiin. Mänty kasvaa hiukan hitaammin, mutta vastaavasti uudistamiseen tarvitsee sijoittaa keskimäärin vähemmän ja raivaussahaa tarvitaan harvemmin.
Toinen hyvä tapa laskea tuottoa on verrata hetkellisen vuotuisen kasvun arvoa puuston arvoon. Jos varttunut metsikkö kasvaa vaikka 10 m3 vuodessa a 60 €, niin bruttotuotto on 600 € per puuston arvo esimerkiksi 15000 € (250 m3 x 60 €) eli 4 %.
Voi saada kertoimilla vaikka mitä tuloksia, mutta keskustelun pointti oli se ovatko Suomen metsät palanneet suureksi hiilinieluksi. Minä arvelin että eivät ole palanneet. Tänä vuonna on mahdollista palata, jos metsäteollisuudella menee huonosti, mutta sitä emme sentään toivo.
Kurjen poistumaa tarkemmin esittelevästä linkistä näkyy, että metsistä hakataan hiukan entistä enemmän kaikkia lajikkeita. Myös pohjoisessa ovat hakkuut nousseet mikä on hyvä asia kun harvennukset tehdään ajoissa, ja etelässä on hyvä että metsät pidetään nuorina, kun siten ne eivät ole niin alttiita tuhoille. (Paitsi hirvituhoille.)
Myös kerrotaan että metsiin jää suuria määriä eli ”kahdeksan miljoonaa kuutiometriä hakkuutähteiden runkopuuta”, mikä tarkoittaa että metsiin jää jotain mikä olisi voitu kerätä energiapuuksi? Toisaalta tämä erä on lisäämässä karikkeen määrää kasvavan luonnonpoistuman ja elävien puiden tuottaman karikkeen ohella. Luulisi että kivennäismaillakin olisi näistä johtuen edelleen jonkinlainen maaperän hiilinielu olemassa.
Haja-asutusalueella ok-taloissa voidaan polttaa puuta huippupakkasilla, kun sähkö on kallista. Bioöljyn riittävyys herättää kysymyksiä. Sitä saisi jo tosiaan talonsa öljylämmitykseen, jos haluaisi olla oikein vihreä. Mutta riittääkö sitä kaikille käyttäjille, kun sitä halutaan lisää myös raskaaseen liikenteeseen ja lentokoneisiin?
Aloin käyttää Fortumin sovellusta, josta näkee tunnin ja päivän toteutuneen kulutuksen, hinnan sekä pörssisähkön hinnat. Kulutusvaikutteisessa sopimuksessa (Duo) hintaan voi pikkasen vaikuttaa ajoittamalla kulutusta halpoihin tunteihin. Voi harjoittaa pörssiasiakkaiden tapaan kulutusjoustoa, esimerkiksi voi ajoittaa auton latausta sekä kiukaan, lieden, tiski- ja pyykkikoneen käyttöä.
Uusiutuvaa komponenttia sekoitetaan bensaan ja dieseliin nyt 16,5 % joten liikenteen päästöt alenevat sen avulla hiukan.
https://www.apu.fi/artikkelit/miksi-uusiutuva-polttoaine-yksityisautossa-ei-vahenna-paastoja
