Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Suomalaisten lääkärien käsitys statiineista on että ne tosiaan pidentävät ikää kuten edellä todettiin. Lääkkeiden sivuvaikutukset eivät ole pelkästään haitallisia: esimerkiksi sokerilääke Metforminin on huomattu suojaavan maksaa lihavuuden haitoilta.
Ruokavalio, uni ja liikunta vievät pitkälle. Suomalaiset syövät edelleen hiukan liikaa sokeria, suolaa ja tyydyttynyttä rasvaa. Mitä saa syödä, se riippuu paitsi liikunnasta myös geeneistä. Osalla ihmisistä kolesterolia ei saa riittävän alas edes ruokavaliolla, ja tavoitearvo on diabeetikolla alempi kuin terveellä. Tuollainen Burgerimies-sarjan tyyppinen syöminen kävisi pitemmän päälle riskiksi terveydelle. Vaan on niillä kyllä hyvät sapuskat ja juomat; melkein tekisi mieli Italiaan lähteä.
Toiminimi ymmärtääkseni saa itse aika vapaasti määritellä eli arvioida työtulonsa ja maksaa sen mukaisesti eläkemaksut. Verotuksessa vahvistettu työtulo ei siis kai vaikuta siihen. Määrä vaikuttaa kuitenkin alv-velvollisuuteen. Onko metsuriyrittäjällä ehkä myös vastuu- ja tapaturmavakuutus, jonka maksut sitten myös vähennettäviä?
Verottajan syventävät ohjeet kannattaa opiskella ja kysyä tarvittaessa lisää verotoimistosta tai kunnan yrittäjäneuvonnasta (työvoima-asiat taisivat siirtyä juuri kuntiin).
Verensokerin mittaus onnistuu myös kotona, kunhan terveydenhoitaja on opastanut mittarin käytön. Itse en mittaa säännöllisesti, kun tiedän tasot suunnilleen ja aina reseptejä uusittaessa tehdään tarkemmat mittaukset ja kontrollit. Nyt olisi lisäksi kotitehtävänä laihtuminen. Kun katsoo Burgerimiehiä, niin heille antaisin saman tehtävän, etenkin Akselille.
Esimerkki asiasta josta yhteiskunnan kannattaa huolehtia: terveysriskien ”pyhä kolminaisuus” eli verenpaine, kolesteroli ja sokeri. Jos nämä mitataan kaikilta kansalaisilta määräaikaistarkastuksissa, saadaan riskitapaukset neuvonnan piiriin varsin kustannustehokkaasti. Kaikki kolme mittaria ovat sairauden alkuvaiheessa lähes oireettomia ja verenkierron komplikaatioiden kehittyminen vie vuosia.
Mm. Oli kyllä myös menoja, mutta sote-puoli on niin iso osa julkista, että sitä ei voi jättää huomiotta. Ajatuksena siis, että panostamalla oikeisiin kohtiin saadaan sairastavuus laskuun ja pitkällä aikavälillä säästöjä. Tie- ja ratahommeleilla tarkoitin uusia hankkeita enkä kunnossapitoa.
Turhat yritystuet voisi yrittää karsia. Jäädyttää julkisen puolen palkat ja indeksikorotukset muutamaksi vuodeksi. Lykkää kalleimpia tie- ja ratahankkeita. Isoista eristä saa isot säästöt: sotessa rahaa ennaltaehkäisyyn ja perustasolle, vanhuksille hyvää palveluasumista niin kunto pysyy heillä hyvänä pitkään, tekoäly seulomaan asiakkaista riskitapauksia ja heidän ”kutsunnat” terveystarkastuksiin…
HS kommentti:
Metsätalouden ympäristöohjeet ovat muuttuneet, mutta niiden käytäntöön saattaminen vie aikaa. Metsien uudisojitukset ovat lähes loppuneet ja myös ojien kunnostuksia arvioidaan kriittisesti. Vaihtoehtona on sopivissa kohteissa ainakin väliaikaisesti artikkelissakin mainittu jatkuvapeitteinen metsänkasvatus. Metka-tukiohjelmasta saa tuettua suometsien hoidon suunnittelua. Hoito voi olla esimerkiksi hakkuita, ennallistamista, valumien uudelleen suuntaamista tai vesiensuojelun rakenteiden luomista.
Vesistö- ja ilmapäästöjen ongelmat tiivistyvät paksuturpeisten maiden käyttöön sekä maa- että metsätaloudessa, ei niinkään kivennäismaapeltojen tai metsämaiden käsittelyyn. Ojitetulla turvemaapohjalla hapekas turvekerros hajoaa ja päästelee ilmaan hiilidioksidia ja etenkin vuosittain muokattava pelto myös typpioksiduulia.
Turpeen kautta kulkeviin valumavesiin päätyy humusta ja kiintoaineita, jonkin verran myös fosforia ja typpeä. Metsä pidättää sadeveden mukana metsään tulevaa typpeä kasvuunsa, ts. metsän läpi kulkenut sadevesi voi olla typen osalta puhtaampaa kuin suoraan vesistöön satava vesi. Tämä ja luonnontilaisten turvemaiden taustakuormitus eli luonnonhuuhtoumat tulee huomioida päästötaseissa.
