Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Olisiko siis jokin puhdas sahayhtiö kyennyt maksamaan selvästi enemmänkin tukkipuusta, mutta ei ole tarvinnut? Vastaavasti kartongilla ja sellulla on mennyt jo pitempään huonosti kun kuitupuu on ollut kallista hankkia ja markkinatilanne heikentynyt. Tukin suhteessa tuotteen ulosmyyntihintaan halvempi hinta on kompensoinut integraateilla tuloksissa kuidun kallista hintaa. Vaikea sanoa varmasti, kun sahaliiketoiminnan tuloksia ei kerrota erikseen.
Kannattaa kysyä metsäteollisuuden kanta ennen kuin laittaa eroanomuksen EU:sta postiin. Muistattehan metsäteollisuuden ulkomaankauppa -tilaston jonka mukaan reilusti yli puolet viennistä suuntautuu Eurooppaan. Britannian eron johdosta EU:n osuus pieneni hiukan. Tärkein vientimaa ainakin Euroopan osalta on Saksa, jonne suuntautui 19 prosenttia Euroopan viennistä.
Aiempina vuosina hankittua riippuvuutta Kiinan raaka-aineista ja valmistuksesta on pakko pienentää. Länsi on riippuvainen Kiinasta, mutta se ei ole läheskään yhtä paljon riippuvainen meistä. Huono asia ajatellen poliittista tilannetta: Kiina on ryhtynyt Venäjän tärkeäksi kauppakumppaniksi ja sotimisen rahoittajaksi. Mutta kyllä Kiinalle (myös Intialle?) pitää myös laittaa hiukan kampoihin, eikä niellä kaikkea pöljyyttä protestoimatta. Trump tekee nyt tullipolitiikallaan puolestamme tätä protestia – ehkä pääosin omista sisäpoliittisista syistään. Asiat voivat mennä vielä hullummiksi, jos Kiina päättää ottaa Taiwanin haltuunsa.
Orpo Oval Officessa.
Itselleni metsäala lankesi ”luonnostaan”. Yhdistelmänä kiinnostuksesta luontoon ja ympäristön suojeluun ja tarpeena osata hoitaa perheen metsiä. Käytännön osaamisen (kirveen, r-sahan ja m-sahan käyttöön) sain puolen vuoden metsäharjoittelussa ennen metsänhoitajaopintoja, Siuntiossa Suitian koetilalla metsätyömestarin oppilaana.
Unohtui oleellinen asia: Kiina on ylivoimaisesti tärkein harvinaisten maametallien (ja ilmeisesti puolijohteidenkin?) tuottaja maailmassa. Eurooppa yrittää nyt viritellä omaa tuotantoa, mutta se vie aikaa. Muun muassa Ruotsin Kiirunassa ja Suomen Soklissa näitä metalleja on jonkin verran.
Lehtikatsaus päättyy Trumpin lausuntoon. ”Kiina on ottanut poikkeuksellisen aggressiivisen kannan kauppapolitiikkaan lähettämällä erittäin vihamielisen kirjeen maailmalle, jossa ilmoitetaan, että he aikovat 1. marraskuuta 2025 alkaen asettaa laajamittaiset vientirajoitukset käytännössä kaikille valmistamilleen tuotteille ja joillekin tuotteille, joita he eivät edes valmista. Tämä koskee KAIKKIA maita ilman poikkeuksia, ja se oli ilmeisesti heidän vuosia sitten laatimansa suunnitelma.”
Loppuuko temutus, sehän olisi vain hyvä asia. Mutta tietokoneiden ja kännyköiden kaltaisiin tuotteisiin kauppasota voi iskeä pahasti.
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/f0bb780e-95dd-4fb9-a6d4-483ee891d3a1
Venäjällä on kuulemma vieläkin ylimääräisiä aseita.
Solovjov maalailee, miten Venäjän pitäisi vastata Yhdysvalloille, jos se päättää toimittaa Tomahawkeja. Solovjovin mukaan Venäjän pitäisi kostaa lähettämällä aseita Venezuelalle, Iranille ja Pohjois-Korealle.
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/938daac0-e0f0-4b17-81ec-d6f6570e1a06
Piti käydä tutkimassa Viron karttaa, kun IS kirjoitti että yksi tie kulkee osin Venäjän puolella. Olin hyvin kauan sitten mukana järjestämässä kurssia kansainvälisille metsäopiskelijoille Järvseljassa, mutta kartan mukaan se on noin 50 km pohjoisempana eli ei oltu tuolla seudulla kuitenkaan.
Sitten aloin tutkailla hakkuutapoja Venäjän puolella Google Mapsista. Katsokaa esim. paikkakunta nimeltään Molodi ja siitä noin 2,5 km itään. Kartalla näkyy harvennusta joka on pohjois-eteläsuuntaisia tiheitä viivoja, useita 100 m matkalla. Onko tehty tiheää kaistalehakkuuta? Näkyy myös enemmän meikäläisen kaltaisia uudistusaloja maanmuokkauksineen. Viron puolella näkyy neliömäisiä hakkuualoja, joita ei ole muotoiltu maaston mukaan vaan vedetty viivottimella. Esimerkiksi jos katsoo kurssipaikkamme Järvselja jahiloss itäpuolelta kohdasta Haavametsa.
