Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Ilmeisesti valtaosa OECM:stä olisi Lapissa. Kommentoin sinne että porotalouden piirissä oleva alue ei ehkä lukeudu ’tiukasti suojeltuihin’ vaikka esim. luonnonpuistojen osalta kyllä niihin luokitellaan.
Hallelujaa ja risti seinään: HS julkaisi kommentin jossa kritisoidaan otsikointia ja hutiloivaa kirjoitustapaa.
Pekka Länsman:
”Itse asiaan en esitä kantaa, mutta artikkelin kirjoittajan työn laatuun esitän. Se on laiskasti ja epäselvästi tehty herättää hämmennystä ja epäselvyyttä enemmän kuin antaa tietoa. Myös otsikko (”Suojeltujen metsien määrä kasvaa tilastoissa, vaikka käytännössä mikään ei muutu”) näyttää niin harhaanjohtavalta, että sitä voisi kuvata v-sanalla.
Metsien suojelu on jo ennestään ollut vaikeasti hahmotettava asia, koska suojelussa on ollut niin paljon erilaisia tasoja. Nyt artikkelissa kerrotaan, että talouskäytön ulkopuolella olevia metsiä, jotka eivät ole suojelualueita, muutetaan OECM-alueiksi.
Kysymyksiä, joihin varmaan olisi vastaus olemassa, jos toimittaja olisi viitsinyt asiaa selvittää:
Jos OECM:n piiriin tulevat metsät nykyisin ovat talouskäytön ulkopuolella, mutta eivät kuitenkaan suojelualueita, mitä ne sitten ovat?
Onko OECM:n piiriin otettu metsä suojeltu vai ei?
Onko suojelun ulkopuolella olevan metsän ottaminen OECM:n piiriin hyvä vai paha juttu?
Artikkelin ja otsikon keskeinen tavoite näyttää olevan skandaalin lietsominen: Kansalaisia huiputetaan teeskentelemällä, että suojelua lisätään, vaikka (artikkelin mukaan) sitä ei todellisuudessa lisätä. Tämä tavoite saavutettiin hyvin, eikä tarvinnut edes vaivautua selvittämään, mistä on kysymys.”
Tässä vielä uutinen Hentusen ja Heleniuksen kirjasta, jos meni aiemmin jakamani otsikot ohitse.
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/197b2586-17e7-4e61-a67b-1560d0498df7
Kannattaa lukaista myös analyysi Trumpin maolaisesta kulttuurivallankumouksesta.
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/fe3524d4-7ea0-4b2b-b73f-8bcc89175721
Avainsana ovat isäntäeläimet: niitä ei rajoita kaupungeissa mikään, kun ruokaa ja suojaa riittää ja saalistajia on liian vähän. Koko Suomessa on jo punkkiliven havaintojen mukaan mahdollista kohdata punkki. Ilmaston lämmetessä talven kylmyys ei enää rajoita leviämistä Lapissa, mutta isäntäeläinten pieni määrä ja pieni koko voi jonkin verran rajoittaa.
Lehtiuutisten mukaan poroista on jo löydetty punkkeja, eli ilmeisesti ne voivat sopia lisääntymisalustoiksi porojen saamasta loislääkityksestä huolimatta. Arvellaan että pohjoisimmat punkkihavainnot olisivat tulleet ihmisten tai lemmikkieläinten mukana, mutta itse pidän todennäköisempänä kuljettajana muuttolintuja. Punkit voivat levitä Lappiin myös Norjan puolelta, jossa ne ovat yleisiä.
Metsähallitus on tunnistanut valtion mailta 1,3 miljoonaa hehtaaria monimuotoisuutta tukevia OECM-alueita.
Alueet ovat jo talouskäytön ulkopuolella, mutta OECM-status korostaisi niiden luontoarvojen turvaamista.
Jos ympäristöministeriö hyväksyy esityksen, Suomen raportoitava suojelualue kasvaisi yli neljällä prosenttiyksiköllä.
http://www.hs.fi/politiikka/art-2000011262682.html
Nämä voisi lukea joko ns. ’osittain suojeltuun’ alaan, jota suositusten mukaan tulee olla 20 prosenttia, tai ’tiukan suojelun’ 10 prosentin alaan.
Päivän viisastelu Hesariin, kun lukija kysyy mitä vikaa talousmetsissä on:
”Olemme muuttaneet metsämaiseman hyvin toisenlaiseksi kuin mitä se oli silloin kun metsälajit kehittyivät ja asettuivat asumaan Suomeen. Nyt olisi hyvä palata hiukan taaksepäin ja palauttaa luonnonmetsien ominaispiirteitä. Käytännössä niin että yhtä metsikköä laajemmalla maisematasolla olisi kolmenlaisia laikkuja: pysyvästi suojeltuja, pysyvästi peitteisiä ja välillä avoimia alueita. Näin toimien voidaan saadaan metsäalueen tasolle mahdollisimman laaja lajikirjo ja sitä myötä hyvä ekosysteemin toimivuus ja muutosten sietokyky.”
UPM pyrkii vähentämään suometsien vesistöpäästöjä mm. tekemällä rehevissä korvissa jatkuvaa kasvatusta. Yhtiö on aloittanut hankkeen, joka tähtää vesiensuojelun tehostamiseen ja turvemaiden nykyistä kestävämpään käyttöön. Yhtiö on myös tehnyt Itämeri-sitoumuksen: se lupaa kehittää vesiensuojelun käytäntöjä ja ohjeita yhdessä sitoumuksia keräävän Baltic sea action group -säätiön (BSAG) kanssa. Yhtiön mailla Janakkalassa tutkitaan eri tavoin käsitellyn metsän vesistövaikutuksia.
Vesistöjen tummumisen taustalla ovat Suomen ympäristökeskuksen (Syke) erikoistutkijan Laura Härkösen mukaan muun muassa (ilmastonmuutokseen kytkeytyvät) muutokset lämpötilassa ja valunnassa sekä happaman laskeuman väheneminen. Vesistöpäästöjä vähentäviä ratkaisuja ovat mm. kunnostusojituksen välttäminen ja valuma-alueen vedenpidätyskyvyn parantaminen ojia patoamalla ja soita ennallistamalla.
