Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Ovatko jalostetut männyt samanikäisinä järeämpiä? Sydänpuuta alkaa muodostua vasta lähempänä sadan vuoden ikää, joten jalostetut hakataan ehkä pois ennen kuin sydänpuuta ehtii paljon muodostua. Hitaasti kasvaneita rakennushirsiä tai vaativan puusepän raaka-ainetta varmaan saadaan kuitenkin karuimmilta männyn kasvupaikoilta. Voisi ajatella että nopeasti kasvaneen puun hirsi painuisi enemmän, mutta tästä minulla ei ole parempaa tietoa.
Metsätalouden huono julkikuva ei koskaan korjaudu alan oman viestinnän avulla, jos suuret yleismediat toistavat sitä viestiä, että metsäala aiheuttaa suuria vesistö- ja luontohaittoja, ja ahneuksissaan hakataankin liikaa. Kannattaisiko uhrata vähän palstatilaa siihenkin, mitä haittojen vähentämiseksi pitäisi tehdä, mitä jo tehdään ja ovatko toimet tehokkaita. YLE kyllä kirjoitti, että jatkuvaa kasvatusta tehdään turvemailla, mutta siihenkin valittiin avohakkuista syyttävä eikä peitteisyyteen kannustava näkökulma.
Satu Hassin mielipiteessä kommentti TA:lle, samat vanhat kritiikit edelleen…
AJ:
Ei tässä tarvitse olla uskomusten varassa, vaan parantaa seurantaa ja raportointia, jos luottamusta asioiden hoitoon ei ole. Esimerkiksi yksityismetsien osalta osittain suojellut alueet voitaisiin merkitä Metsäkeskuksen ylläpitämään metsaan-metsätietojärjestelmään, josta tieto välittyisi hakkuita suunnitteleville.
Vesistöjen suojakaistoja yms. ohjeita ei ihan kaikki omistajat noudata, mutta suurin osa noudattaa. Sertifikaattien kattavuus on 90 prosentin luokkaa, eli pieniä parannuksia ja laajalla pinta-alalla on kupletin juoni. Muistaakseni Hukkajoen varsi ei kuulunut sertifikaatteihin. Sertifikaatteja ei kannata väheksyä, kun niitä on tosiaan jo kolme vaatimustasoltaan erilaista. Teollisuus haluaisi lisää FSC-sertifioitua puuta, koska sitä menisi hyvin kaupaksi.
Yhden puusepän todistus on samaa luokkaa käyttöarvoltaan kuin kolme fantapulloa suovesiä. Kannattaa mieluummin uskoa sahojen asiakkaita. Yhden höttöisyyteen liittyvä huolen muistan. Kuusentaimien hivenen liian nopea kasvu alussa aiheuttaa sen, että tyvitukin keskelle jää leveämpien lustojen alue.
Järeän puun määrästä on tietoa valtakunnan metsien inventoinnissa – katso esim. forest-sivuston tilasto: Järeän puuston määrä 1951-2019. Tietenkin jos jatkuvapeitteinen tukkiin painottuva yläharvennus yleistyy paljon, järeän puun määrä voi alkaa vähentyä.
Puiden geenipohjan kapenemisesta jalostuksen vuoksi ei ole todisteita. Ne eivät ole viljelykasvien kaltaisia vaan edelleen hyvin monimuotoisia. Puut vaihtavat tuulipölytteisinä lajeina aina geenejä jalostetun ja villin populaation kesken, ja siitepölyä voi kulkeutua kauempaakin tuulten mukana.
Metsien omistajille tulee kertoa: tehdään jo oikeita asioita, mutta pitää tehdä vielä enemmän ja kattavammin. Jos keskitytään vain keskustelemaan siitä mikä on pielessä, kehittämisnäkökulma jää sivuosaan.
Kaikenlaisia koijareita alalla. Myrsky on ehkä ollut täällä esillä aiemminkin. Sitä en ole tiennyt aiemmin että Konnevedelle suunnitteilla ollut Miilukangas kuuluu näihin huijaushankkeisiin.
Toinen näkökulma Eagle-aluksen aiheuttaman merikaapeliturman oikeudenkäyntiin: on saatu ennakkotapaus YK:n merioikeusyleissopimukseen kansainvälisistä tulkinnoista.
– Tästä logiikasta seuraa, että mitkä tahansa infrastruktuurin kohteet, jotka sijaitsevat valtionrajojen ulkopuolella, ovat suojattomia. Ikään kuin ei kenenkään omia, ja se koskee myös Nord Streamia.http://www.is.fi/paakirjoitus/art-2000011545632.html
Aika huono sopimus.
Metsäteollisuuden viennistä menee yli puolet Eurooppaan – esimerkiksi viime vuonna 7 mrd per 12 mrd (kts. linkin kaaviokuvan oikea puoli). En tiedä miksi kauppaa pitäisi tehdä dollareissa, jos kauppakumppani on eurooppalainen. Olisiko tässä tilanteessa järkeä erota EU:sta, ainakin viennin byrokratia on pienempi EU:n sisällä toimittaessa.
Ruotsissa kokeillaan ehkä karkotehajuja sisältävän mehiläisvahan yhdistämistä aurausviittoihin hirvien ohjaamisessa pois tieltä silloin kun niiden kulkureitit osuvat teiden lähelle. ”Ehkä” siksi kun uutinen on Facebookista ja voi olla valeuutinen.
Mietin olisiko tuo sovellettavissa taimikoiden karkotteisiin, niin että sekoitetaan Trico mehiläisvahaan ja viedään pötkylät taimikkoon. Vahassa haju säilyisi pitempään kuin taimissa. Vai oppiiko hirvi heti että tämä on huijaus ja jatkaa taimien syöntiä? Karhut rikkovat karkotteet etsiessään mehiläispesiä?
