Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Toki on sellun kuluissa myös poistoja tehdasinvestoinneista ja kuluja lainoista (lyhennykset ja korot).
Kyllä minullakin on linkit tallessa. Mutta kun pitäisi lisäksi muistaa minkä linkin takaa löytyy mikäkin tieto. Lukella kun näitä tilastojulkistuksia tulee useita joka vuosi, ja ne ovat keskenään erilaisia, mm. graafeja ei ole kaikissa ja samoin ei ole mainintaa hakkuutähteistä kaikissa.
Eihän sitä linkin sisältöä lueta joka kerta, kun se pamahtaa näkökenttään, vaan kuvitellaan että tuo on sitä samaa jonka on jo moneen kertaan nähnyt.
Kiitos taas Kurki!
”Loppu 11,3 miljoonaa kuutiometriä oli energiapuuta eli pientalojen polttopuuta tai lämpö- ja voimalaitoksien metsähakkeeksi hakattua runkopuuta. Määrä oli yhtä suuri kuin vuotta aikaisemmin. Tämän lisäksi metsistä korjattiin poltettavaksi myös 2,5 miljoonaa kuutiometriä latvusmassaa ja kantoja, mitä ei lasketa mukaan runkopuun hakkuukertymään.”
Tästä selkenee energian tuotantoon laskettava määrä biomassaa, joka oli aika suuri vuonna 2024, yhteensä siis 11,5 + 2,5 eli 14 milj. m3. Tuo täsmentää myös hakkuutähteiden korjuun määrää.
Scientistille.
Karikkeet, hakkuu- ja luonnonpoistumat menevät maaperän kuolleeseen ainekseen, josta ne poistuvat aikanaan jonkin periaatteen mukaan. Kurki tietää nämä tarkemmin.
Tuo laskelma tuossa edellä on vähän hakoteillä: energiapuu ei kuulu teollisuuspuuhun 60 milj. m3 vaan pelkästään tukki ja kuitu; maaperäpäästöt eivät kuulu puuston hiilinielun laskentaan. Katso graafi linkistä.
Vuoden 2025 vielä puuttuvia eriä voi arvioida vuoden 2024 luvuista. Jos viime vuonna hakkuumäärät laskivat vain 2 milj. m3 edellisestä vuodesta, oletettavasti metsien hiilinielun loppusummakaan ei kovin paljon muutu. Tosin vuoden 2025 ennakon mukaan energiapuunkin korjuun määrä väheni. No aika näyttää, mutta vuoden -25 hiilinielu ei ehkä nouse 26 miljoonaan kuutiometriin.
Aivan, Scientist, mutta eikö pyrkimys mahdollisimman oikeaan tulokseen ole itsessään arvokas? Sehän tiedetään että turvemaat päästelevät paljon, joskaan ei ehkä ihan niin paljon kuin nyt on laskettu. Toisiko maaperäkoealojen mittaamiseen siirtyminen mitään etuja? Ainakin menetettäisiin melko suora yhteys metsänhoidon ilmastovaikutusten vähentämiseen. Esimerkiksi jos osataan mallittaa oikein turvemaan päästö, hyvällä metsänhoidolla saadaan alempi päästö.
Se on sitten eri keskustelu, miten epävarmoja arvioita käytetään Suomen ja EU:n ilmastopolitiikassa. Ja vielä kolmas on se globaali näkökulma, josta mm. Pekka Kauppi puhuu Metsänomistaja-podcastissa: kun metsäteollisuuden tuotteiden kysyntä on globaali, niin missä ne tuotteet kannattaa tuottaa ja mikä on Suomen osuus tässä.
Kauppi puhuu myös hitaan ajattelun ja paremman tutkimustulosten hyödyntämisen puolesta: ei tehdä hätäisiä liikkeitä, jotka voivat osoittautua vääriksi. Ristiriitaiset ennusteet hämmentävät tässä kohtaa: Suomessa osa ennustaa että metsien käyttöä voidaan haitatta vähentää ja metsät sen kun kasvavat vaan. No, talousvaikutukset ovat aika varmat, ja ne ovat negatiiviset.
Kiitos Kurki! Lähetän Isomäelle jonka kanssa pääsin kirjeenvaihtoon.
Sitä en tiedä mistä johtuu että toinen tapa laskea tuottaa vuotuiseksi nieluksi -26 ja toinen -13 milj. m3. Ainakin näillä lienee eri lähtötiedot eli kasvu tulee VMI:n kasvukoealoilta ja puustopääoma kaikilta koealoilta. Myös jotain poistumia on ehkä huomioitu enemmän pienemmässä luvussa.
*
Pekka Kauppi Metsänomistaja-podcastissa.
