Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Ihan turhaa vatulointia katkonnoista; teollisuus kun ei suostu muutoksiin asiassa, eikä metsänomistajatkaan niitä ymmärrä vaatia (nähtiin Juha Lapin kansalaisaloitteen suosiossa), niin se siitä. Ainut uudistus mikä on saanut armon on runkohinta.
Suomen eduskunta voi määrätä Metsähallituksen tuloutuksen alemmaksi. Eduskunta määräsi Metsähallituksen välttämään avohakkuita silloin kun ”avohakkuut historiaan” -kansalaisaloite käsiteltiin. Jos niiden määrä ei silti pysy aisoissa, valtio haluaa omista metsistään liikaa rahaa. Huonosti kasvavien kuusikoiden niittaaminen nuorina kenttään voi olla järkevää toimintaa, arvokasvussa ja laadussa hyvien nuorten männiköiden puolestaan sitten ei.
En ole saanut herätystä juuri nyt, vaan minulla on ollut kiinnostusta eri metsänhoitomenetelmiin pääaineopiskelijan ominaisuudessa 1980-luvun puolivälistä alkaen eli jo 40 vuotta. Erkki Lähteen olen tuntenut sieltä saakka. Timo Pukkala ja Timo Kuuluvainen olivat opettajiani, mutta heitä ei tuohon aikaan vielä tunnettu tästä, vaan opetus Joensuun yliopistolla kulki aika perinteisiä Tapion taikakirjan mukaisia latuja.
Faktantarkistusta Keskisarjan väitteille. Timo Aro: ”suurin osa maahanmuuttajista on työ- ja koulutusperäisiä sekä heidän perheenjäseniään, ukrainalaisia pakolaisia tai EU-kansalaisia”.
Ekonomistien mielestä ilman maahanmuuttoa ei pärjätä. Ainakaan vielä ei tunnu työvoimapula vaivaavan, vaan on sen sijaan jättityöttyömyys. Työvoimapulan ennustetaan tulevan siinä vaiheessa, kun työikäisten määrä vähenee liian alas suhteessa eläkeläisiin. Vanhusten hoitourakasta ei kuulemma selvitä. Siihen riittäisi alempikin koulutus, jos vain kansantalous muuten kestää väestön vanhenemisen ja väkimäärän vähenemisen aiheuttaman bkt:n laskun. Tiedä sitten tuleeko työvoimapulaa koskaan: ikäluokat pienenevät, tekoäly hoitaa rutiinitehtäviä ja paljon työtä voidaan myös automatisoida.
Tällä palstalla on arveltu, että puolet vähemmän suomalaisia ei olisi mikään katastrofi. Paljon riippuu siitä, mikä on sen 3 miljoonan ikärakenne, aivan kuin metsissäkin: pärjätään hiukan pienemmälläkin pinta-alalla, jos pääosa metsiköistä on tuottavimmassa keski-iässä.
Mikä on olennaisin ero luonnonhäiriön ja avohakkuun välillä? Suurissakaan luonnonhäiriöissä puusto ei välttämättä kuole kokonaan, vaan elävää ja kuollutta puustoa jää paljon. Metsäpalon jälkeen jää vaihteleva määrä tuhkaa riippuen palon intensiteetistä; useimmiten ne olisivat meillä lieviä pintakuloja männiköissä poistaen niistä (!) pääosin alikasvoskuuset. Tuhkaa palautetaan turvemaille, mutta palanutta puuta saisi olla metsissä enemmän sitä tarvitseville eliöille. Elävää ja kuollutta puuta jätetään nykyään enemmän uudistusaloille, eli matkitaan luonnon tekemiä häiriöitä.
Avohakkuussa taitaa maallikoita närästää eniten maiseman muutos. Sitä voidaan lieventää tekemällä pieniä ja pitkulaisia hakkuualueita ja järjestämällä silmälle näkemäesteitä. Toisaalta avohakkuu avaa kaukomaiseman näkymiä, joita pidetään kauniina, kunhan hakkuualueelle on palautunut vihreää kasvillisuutta.
Avohakkuuton metsätila siellä täällä ei haittaa, vaan lisää metsien yleistä kytkeytyneisyyttä, josta osa eliöistä hyötyy. Lisäksi maiseman muutos on lievempi. Jos avohakkuuttomuus yleistyisi valtamenetelmäksi, nähtäisiin metsien kasvun aleneminen, kun maanmuokkauksen ja jalostuksen hyöty jäisivät pääosin saavuttamatta. Lisäksi on olemassa geneettisen rappeutumisen riski, jos huonon perimän puuyksilöt päätyvät toistuvasti siemenpuiksi. Tuulipölytys lieventää näitä riskejä geenien vaihdolla alueiden välillä.
PS. Kannattaa tehdä markkinoinnin esto puhelimeen. Olen saanut markkinointisoitot sillä erittäin vähiin. Lapset säästyvät niiltä kokonaan – johtuisiko siitä että maksan heidän puhelinlaskunsa.
Niin ja valtio maksaa lihan myynnin päälle anteliaat korvaukset petovahingoista ja auton alle jääneet porot myös? Tulisi halvemmaksi jos porojen määrää alennettaisiin ja säästyneillä korvausvaroilla tuettaisiin reilua siirtymää muihin elinkeinoihin. Poronhoitoalueen etelärajan siirtäisi samalla pohjoisemmaksi, niin tulisi lisää elintilaa pedoille ja metsäpeuralle.
Kirjoitin tähän jo aiemmin kommentin mutta tämä prkleen systeemi kun heitti taas ulos kirjautumisesta niin hukkui hyvä teksti.
Jos siis puun ostajien aiempi katkontatieto on kattavasti käytössä eikä niiden tuotannon rakenne ole selvästi muuttunut, tarkasti mitatulle leimikolle löydetään tuon historiatiedon avulla paras ostaja suurella todennäköisyydellä.
Lasketaankin jupesa: tähteet, kannot ja luonnonpoistumat menevät maaperän kuolleen orgaanisen aineksen varastoon.
Trump yrittää vesittää Pariisin ilmastosopimuksen. Mitä tekevät muut maat?
