Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Tarkentava kysymys. Katsovatko pankit siis nykyään mahdollisesti realisoituvan tuulivoiman purkuvelvoitteen niin suureksi rasitteeksi, että kiinteistö ei voi olla (uuden/vanhan) lainan vakuutena? Se asettaa tuulivoiman järkevyyden metsäkiinteistöillä uuteen valoon. Ainakin sellaista kiinteistöä olisi hankala myydä jonka mukana tulee purkuriski.
Vai huonokuntoisimmat lapset, tuskin sentään. Maalla pitää uurastaa kasvimaalla ja perunapellolla, pilkkoa ja kärrätä polttopuita, kolata lunta ja niin edelleen. Harrastaminen tapahtuu luonnossa. Itselläni lapsena harrastuksina: koiran ulkoilutus, lintujen havainnointi, retkeily, ratsastus ja hiihto.
Jutussa pohdintaa perustuksista. Purkukustannuksiin tulisi rahastoida varoja hankkeen tuotoista. Purkua ei myöskään tulisi jättää maanomistajien ja kuntien huoleksi, vaan siitä pitäisi säätää laissa.
Vuokrasopimus ei varmaan vielä riitä lainaan, vaan pitää olla toimiva ja vuokraa maksava voimala. Käynnistymisvaiheeseen pääsy vie hankkeen alkamisesta vähintään vuosia.
Maanalaisia perustuksia ei varmaan tarvitse purkaa. Maanpäälliset osat voivat olla ongelma kunnille, mikäli yhtiöt alkavat keinotella itseään konkurssiin, mutta siihen mennessä kunta on nauttinut jo vuosikymmeniä kiinteistöveroja ja mahdollisia yhteisöveroja.
Eihän isoissa kylissä koko ajan olla ihmispaljoudessa, vaan pääsee olemaan aika väljästi kun ei mene liikenneväylille eikä kauppoihin ruuhka-aikaan. Isolla kirkolla on sellaisia palveluita ja elämyksiä joita ihmiset arvostavat, kuten konsertteja ja näyttelyitä. Itsellä esimerkiksi kaupassa käynti ja auton katsastus hoituu kilometrin päässä, uimahalliin ja terveyskeskukseen on 4 kilometriä.
Soimakallio on varmaan oikeassa että ilmaston kannalta puun pitäisi mieluiten pysyä metsässä ja tuottaa kariketta maaperään sieltä hajoavan materiaalin korvaamiseksi. Ihmisen kannalta tämä on kuitenkin kestämätön ratkaisu, kun metsillä on tärkeä taloudellinen arvo. Kauppinen: ”Jos on pelko, että valtio sosialisoi ilman korvauksia ja ottaa omistusoikeuden metsänomistajilta, metsänomistajilla ei ole mitään intressiä ylläpitää metsien arvoa.”
Haittoja voi tykönään miettiä tai lukea tästä ketjusta jos ei keksi.
Espoossa on iso Keskuspuisto joka ulottuu kehä kakkoselta Suurpellosta Saunalahteen. Lisäksi on pienemmät metsät lähiöiden välisillä alueilla. Pohjois-Espoossa Bodomin järven länsipuolella Oittaan ulkoilualue, ja eipä unohdeta Nuuksion kansallispuistoa!
Siirtolinjat ja myllytontit näkyvät molemmissa jotka mainitsin, mutta sitä en tiedä miten tarkka on VMI:n otantaan perustuva muutosmäärän laskenta. Fingridin ja sähkön tuottajien arvio on varmaan tarkempi. Vaikutus metsien kasvuun voidaan haluttaessa arvioida kun tiedetään linjojen pinta-ala ja metsien keskikasvu alueella.
Tuuritötteröiden maankäytön muutos metsästä rakennetuksi maaksi on mukana metsäkadon päästöissä, ja poistettu metsäala näkyy tietenkin myös alentuneena kokonaiskasvuna.