Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Ratkaisevat ilmastopäätökset jumiutuivat hallituksessa. Energia- ja ilmastostrategian piti valmistua tänä keväänä. Nyt tavoite on siirtynyt, eikä siihenkään välttämättä ylletä.
AJ:
”Metsäteollisuuden tuotteiden kysyntä ja hinnat määräytyvät maailmanmarkkinoilla. Jos puun kysyntä alenee suhdanteen heikentyessä tai jos puun hinnat nousevat teollisuudelle liian korkeiksi, metsien vuotuista kasvua jää suurempi osa hakkaamatta ja jää hiilinieluksi.
Hallituksella on työkalupakissaan metsien kasvua lisääviä ja päästöjä alentavia toimia. Nämä vaikuttavat sen verran hitaasti, että hiilineutraaliustavoite 10 vuoden päässä tulee eteen liian nopeasti. Vaihtoehdot ovat siis siirtää tavoitetta eteenpäin tai rajoittaa puun kysyntää tai tarjontaa. Kaksi epämieluisaa vaihtoehtoa.
Vaikka EU määräisi sanktioita kuluvan kauden hiilinielutavoitteiden alituksista, se tulee kenties halvemmaksi kuin jos olisi jo rajoitettu metsäteollisuutta hyvän suhdanteen vuosina 2021-2025? Ministeriöistä (YM, MMM, VM) saisi vertailevat laskelmat eri hakkuutasojen talousvaikutuksista tästä eteenpäin. Seuraava EU:n velvoitekausi on ilmeisesti Suomelle vaatimustasoltaan helpompi.
Metsämme eivät riitä kaikkien haluttujen hyötyjen (puuraaka-aine, hiilen sidonta, luontoarvot, virkistys) tuottamiseen maksimaalisesti, vaan joudumme tekemään valintoja. Toiminnan laajuutta rajoittaa metsätalouden käytettävissä oleva pinta-ala nyt ja sen ennuste: talousmetsien pinta-alaa pienentävät edelleen mm. uudet suojelualueet ja voimalinjat. Suojelualueiden kasvu on metsien kokonaiskasvussa ja hiilinieluissa mukana, mutta ei hakkuumahdollisuuksien arvioissa.
Hallituksen kiireellinen tehtävä olisi rajata talouskäytöstä pois riittävä määrä tiukan suojelun alueita ja korvata ne metsänomistajille. Tämä edistäisi samanaikaisesti luonto- ja ilmastotavoitteita. Metsäteollisuus kyllä sopeutuu hakkuiden piiriin jäävistä talousmetsistä saatavilla olevan puun tarjontaan.
Alueidenkäyttölain uudistuksesta voi käydä lausumassa lausuntopalvelussa. Kaavoituksen metsätaloudelle aiheuttamat vähäistä suuremmat rajoitukset oltaisiin korvaamassa, mutta tuulivoimakaavan aiheuttamia haittoja ilmeisesti ei?
Omistan, ja on hyvä kirja. Sarvaksen tutkimuksilla on pysyvää arvoa, muun muassa siemensatoihin ja genetiikkaan liittyvillä. Taimierää ei saa lajitella koon mukaan, koska erän sisällä pienet voivat olla geneettisesti heikompia kuin isot. Kokoero voi johtua esimerkiksi itsepölytyksestä.
Taimikonhoidon talous:
https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/toimenpiteet/taimikon-varhaisperkaus/paatoksenteko#section-292
Enpä lähde ennustelemaan mutta 10 vuotta on lyhyt aika.
Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on kerännyt listaa, jossa on erilaisia vihreän teollisuuden investointisuunnitelmia yli 100 miljardin euron arvosta. Listasta vastaava asiantuntija Janne Peljo laskeskelee, että vuodesta 2023 lähtien valmistuneet tai jo päätetyt eli todennäköisesti toteutuvat datakeskus-, kaukolämmön sähköistys- ja sähkövarastohankkeet kasvattavat kulutusta noin 16 terawattituntia vuodessa. Ne ovat valmiita parin–kolmen vuoden sisällä.
”Vuosiin 2027–2028 asti kasvu tuleekin ennen kaikkea niistä. Sen jälkeen alkavat toivottavasti varsinaisen vetytalouden investoinnit.”
Norjalaisen Blastrin kehittämä terästehdas kuluttaisi sähköä yhdeksän terawattituntia vuodessa. Kokkolassa ruotsalaisen Vargasin perustama Arctial-yhtiö valmistelee suuren alumiinitehtaan rakentamista ja sähköä kuluisi seitsemän terawattituntia vuodessa.
http://www.hs.fi/talous/art-2000011172292.html
MS, tukeminen on tapahtunut siten että datakeskuksilla on ollut alennettu sähköverokanta, alin sallittu EU-alueella. Ehkä sama kuin metsäteollisuudella? Purran veroesitys pyrki muuttamaan tilanteen.
Sähkön kulutus ja mahdollisesti hintakin tulee kasvamaan reippaasti mikäli halutut alumiini- ja terästehtaat ja vetyhankkeet toteutuvat. Halvan sähkön aika saattaa jäädä meillä lyhytaikaiseksi välivaiheeksi.
