Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Ote Hesarin keskustelusta: ”Näiden vanhojen metsien 1263 lajin uhanalaisuus näkyy olevan 30% luokkaa eli vanhat metsät eivät ole niillekkään kovin hyvä elinympäristö.” Olisiko oikeampi tulkinta, että vanhoista metsistä on pulaa ja siksi niitä tarvitsevien lajien uhanalaisuus on noin korkea.
YLE kertoo kokeiluista joissa aidataan alue ja laitetaan sisään puolivillejä laiduntavia eläimiä kuten visentti, nauta tai hevonen. Eläimiä ei hoideta vaan ovat omillaan. Kokemukset ovat vaihtelevia, mutta yleensä luonnon tila paranee eli ennallistuu.
En tiedä onko meillä laitumiksi sopivaa luontaista luontotyyppiä kovin suurta määrää, no heti jääkauden jälkeen oli jonkin aikaa, mutta ei enää myöhemmin. Rantaniityt maankohoamisalueilla ehkä? Meillä sopivampi ratkaisu voisi olla laiduntava lihakarja.
Koko sarja ”Luonto palaa” Areenassa.
En tiedä kuinka laaja otanta on Tolopaisella väitöskirjoista, mutta eihän tutkijan ura siihen lopu, vaan vasta alkaa siitä, joten ei sen pohjalta voi arvioida tutkinnon hyötyä. 90-luvun alussa syntyneet ovat parhaassa työiässä eli tarvitsevat per henkilö murto-osan sote-palveluita verrattuna 1940-luvulla syntyneisiin.
Oma väikkärini näyttää ihan hölynpölyltä mutta työn sivutuotteena saatiin hiukan tietoa vaihtelusta taimien kokoluokituksen ja ravinneanalyysien tueksi sekä laadittiin inventointiohje taimien pituuden mittaamiseen. Kun tiedetään kuvattavan ilmiön vaihtelun suuruus, ei tarvitse mitata turhan päiten paljoa taimia. Nämä sivutuotteet eivät ilmene itse kirjasta.
Tohtorin tutkintoon sisältyy monta vuotta tutkimustyötä eli opiskelija on hyödyllinen jo ennen valmistumistaan. Osalla tuloksista on pysyvää arvoa, ja opitulla menetelmätiedolla on joka tapauksessa. Alan lisäksi olennaista ovatkin korkeakoulussa opitut kriittisen ajattelun ja tiedonhankinnan taidot, joita voi soveltaa monella alalla.
Ei kaikista koulutetuista tule huippuja oli ala mikä hyvänsä, joten jonkin verran ylimäärin on koulutettava. Nykyään opiskelijoille tarjotaan paremmat eväät yritystoimintaan kuin aiemmin. On olemassa Slush, startup-yrityskiihdyttämöjä ja siemenvaiheen sijoittajia, jotka auttavat yrityksiä kasvamaan.
Ilman korkeakoulutettuja olemme tuomitut alkutuottajamaaksi: lisäarvoa tuovia innovaatioita ei voi kaikkia tuoda ulkomailta. Esimerkiksi olisi hyvä saada halvasta sattumasähköstä jäämään enemmän arvoa kotimaahan.
Nyt pyrkimys on että noin puolet ikäluokasta kävisi korkeamman koulutusasteen (yliopisto, korkeakoulu) ja toinen puoli ammattikorkeakoulun tai ammattikoulun. Lapsia ja nuoria ei kannata niputtaa yhteen muottiin, vaan ryhmien ja yksilöiden erot ovat todella suuret. Syrjäytyminen voi olla edessä kenellä tahansa (vamma, sairaus, huumeet, mielenterveysongelmat jne). Yleinen palvelujen heikkeneminen säästöjen vuoksi tulee näkymään näissä tilastoissa.
Nyt akuutti ongelma on se että kesätyöpaikkoja on jopa puolet vähemmän kuin kaksi vuotta sitten. Työttömät ovat kilpailemassa nuorten kanssa samoista paikoista. Juuri nyt ei oikein näytä siltä, että maahanmuuttoa tarvittaisiin suuria määriä. Työvoiman tarvetta pienentää tekoäly ja hiljalleen suurten ikäluokkien poistuminen keskuudestamme.
Tuollainen naurulokkiyhdyskunta mökin vieressä saattaa johtaa murhanhimoiseen käyttäytymiseen myös ihmisillä.
Kosteikoille tulee typpeä myös sateen mukana kuten kaikkialle muuallekin, eli myös kasvillisuus rehevöityy. Lisää puiden kasvua osaltaan. Kosteikon vesi voi ehkä olla kirkastakin, jos valuma-aluella on vähän maataloutta ja turvemaita. Vesilintukadon syistä ja parannuskeinoista varmaan puhutaan paljon kunhan ennallistamissuunnitelma valmistuu.
Suomen lintuaikasarjat ovat aika ainutlaatuinen tietopankki. Jutussa kerrotaan että ihan tavallisten lajien havaintoja voisi lähettää Lintuatlaksen tekijöille kun osasta ruuduista on vähän havaintoja.
