Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Lasten kanssa vältyimme koronalta 2 vuotta ja sitten se lopulta lasahti minulle ja pojalle samaan aikaan. Oli pari päivää aika huono olo, vaikka kaikki rokotukset oli säntillisesti otettu.
Kiinassa tämäkin asia vedettiin tappiin. Ihmisiä eristettiin kerrostaloihin, kaikki liikkuminen kiellettiin ja hädin tuskin ruokaa annettiin. Kiinassa oli myös pitkään kovat turvatoimet maahan matkustaville, eli maahan tullessa oli testit ja pitkät karanteenit jossain hotellissa.
Lähde: Luontopaneelin raportti 1A/2022.
Hiilinielujen ja -varastojen huomioiminen metsän optimoidussa käsittelyssä on monitahoinen kysymys, joka ei selviä tarkastelemalla vain yhtä osatekijää kuten metsän kasvua, hiilivarastoa kasvavassa puustossa, hiilivarastoa puutuotteissa tai metsäbiomassan fossiilisten polttoaineiden substituutiovaikutusta. Yksittäisiin osatekijöihin kohdistuvan tarkastelun sijaan hiilen sidontaa on arvioitava systeemisenä kokonaisuutena.
*
Ojitetuilla turvemailla kannattaa siirtyä kokonaan jatkuvapeitteiseen metsänkäsittelyyn vesistöhaittojen minimoimiseksi. Jatkuvapeitteisenä käsiteltävän metsän puusto vaikuttaa pitävän turvemailla vedenkorkeuden toivotulla tasolla, vähentää kunnostusojitusten tarvetta ja pienentää vesistöhaittoja. Vesilain 2:7 mukaisen haittojen minimointivelvoitteen mukaisesti jatkuvapeitteinen metsänkäsittely tulisi turvemailla ja kaikkien pienvesien välittömässä läheisyydessä säätää ennaltaehkäisevästi ainoaksi sallituksi metsänkäsittelymuodoksi.
*
Jatkuvapeitteisen metsänkäsittelyn osuuden kasvattaminen voi helpottaa metsäluonnon suojelutavoitteiden saavuttamista. EU:n biodiversiteettistrategian alustavan ohjeistuksen mukaan oikeudellinen suojelu tarkoittaa alueen osoittamista pitkäaikaiseen suojeluun kansallisen tai kansainvälisen säädöksen, hallinnollisen päätöksen tai sopimuksen perusteella. Ohjeistuksen mukaan myös suojelualue-verkostoa tukevat luonnon monimuotoisuutta turvaavat alueet eli niin sanotut OECM-alueet voivat tiettyjen reunaehtojen täyttyessä olla oikeudellisen suojelun 30 prosentin tavoitteen piiriin kuuluvia alueita. Luontopaneeli katsoo, että osa 30 prosentin suojelutavoitteesta, esimerkiksi 5–10 prosenttiyksikköä, voitaisiin kattaa jatkuvapeitteisen metsänkäsittelyn kohteilla edellyttäen, että kohteet asetetaan maanomistajan vapaasta tahdosta kansallisen säädöksen tai hallinnollisen päätöksen tai sopimuksen perusteella pysyvästi jatkuvapeitteisen metsänkäsittelyn piiriin niin, että alueelta on rajoitetusti mahdollista poistaa puustoa, mutta vain jatkuvapeitteisen metsänkäsittelyn periaatteita noudattaen ja luontoarvot tavanomaista merkittävästi paremmin huomioiden.
*
OECM-alueisiin voidaan em. lausunnon perusteella sisällyttää ainakin metsäsertifioinnin tarkoittamat vesistöjen suojavyöhykkkeet. Luontopaneeli suosittelee jatkuvapeitteistä mallia myös metsälain tärkeiden elinympäristöjen läheisyyteen.
Riippuu tilanteesta, kyllä jk-kuvio voi olla välillä hyvinkin harva, ja ainakin pienaukkovaiheessa pintakasvillisuus pääsee rehevöitymään. Toinen mahdollisuus on avovaiheen toteutus kaistalehakkuuna, jossa puuston haihdutus on ikään kuin jk:n ja ison avohakkuun puolivälissä.
Kasvihuonekaasujen laskenta ei taida osata huomioida pintakasvillisuutta – ainakaan täysimääräisesti. Vaikeaa taiteilua tämä suometsien hoito, kun on monta eri asiaa optimoitavana. Sitä en tiedä miten taitava ennustaja on suosimulaattori SISU.
Ruotsissa ei sovellettu rajoituksia tiukasti ja kuolleisuus koronaan kaikkiaan oli huomattavasti suurempi kuin meillä. En tiedä kumpi sitten oli oikea linja mutta luultavasti alkuvaiheissa kannatti vetää rajoitukset mieluummin vähän yli kuin ali. Viruksen tappavuutta ei tiedetty ennen kuin aikaa kului ja saatiin tilastoja luettaviksi. USA:ssa on nyt meneillään vastaava ihmiskokeilu, kun ilmapiiri on rokotevastainen. Esimerkiksi tuhkarokkoa on ollut jo paikoin ja muistaakseni ei ollut niin kiva tauti. Vapaa maa jossa saa vapaasti levittää kaikkea muuta, mutta ehdottomasti ei vasemmistolaista suvaitsevaiston politiikkaa.
Palataanpa otsikkoon. Hesarissa oli Vanhasen aloittamaan keskusteluun kommentti ”Luotan suomalaiseen metsäntutkimukseen”. Kyllä Mattikin ilmeisesti pääosin luottaa, mutta kaipaa lisätietoa kasvihuonekaasujen inventaariosta ja monimuotoisuudesta.
http://www.hs.fi/mielipide/art-2000011493373.html
Ketju sisältää tavanomaiset puupeltosyytökset. Yritin kääntää peiliä vähän viestinten ja syyttelijöiden itsensä suuntaan, eli mitä kannattaisi tehdä jos on huolissaan metsien tilasta. Katotaan saako kommentti olla vai vetääkö tästä joku herneen nenään…
AJ:
Jokainen sukupolvi tekee omat virheensä: aiemmin istutettiin mäntyä liian reheville maille, nykyään kuusta liian karuille maille. Ojitettiin karuja turvemaita ja vedettiin ojat suoraan vesistöihin. Metsiä on kieltämättä muutettu yksipuolisiksi. Muistan nuoruudestani, miten metsäneuvojat ohjeistivat turhan järeisiin uudistamismenetelmiin (esimerkiksi istutus siemenpuuston sijaan) ja tuottamattoman ”roskapuuston” poistoon. Vipuvartena käytettiin uudistamista varten puukauppatulosta pidätettyä vakuustalletusta, jonka sai takaisin kun oli aikaansaanut vaatimukset täyttävän taimikon.
Yleismediaa edustavat valtakunnalliset viestimet eivät kerro suurelle yleisölle, miten metsäalalla nykyään vähennetään ympäristövaikutuksia. Metsämaisemaan lisätään kaikenlaista vaihtelua, eli halutaan laaja puulaji-, ikä- ja kokovalikoima ml. kuollut puu. Lähennytään luonnonmetsää, johon eliöt ovat lajinkehityksensä aikana sopeutuneet. Ojitusten ilmasto- ja vesistöpäästöt voidaan suurelta osin poistaa soveltamalla ajantasaisia ohjeita. Turvemailla maatalouden osuus päästöistä on huomattava, joten tarvitaan myös niihin kohdistuvia toimia. Jatkuvapeitteinen kasvatus on turvemailla hyvä apulainen, mutta huono isäntä. Kaavamainen ojitusten ja avohakkuiden rajoittaminen ei ole hyvä ratkaisu.
Jos haluaa että metsänhoito paranee, kannattaa käydä rakentavaa dialogia ja levittää lähipiirissään viestiä parhaista käytännöistä. Sitä varten kannattaa perehtyä ajantasaisiin vesiensuojelun, metsänhoidon ja luonnonhoidon käytännön ohjeisiin. Ne koulutetaan urakoitsijoille ja ne on hallittava, jos suunnittelee tai toteuttaa maastossa hakkuita tai ojituksia. Sertifikaatteja on kolme erilaista erilaisille metsänomistajille valittavaksi (PEFC, FSC, EverCover); omistaja voi halutessaan helposti painottaa muuta kuin puuntuotantoa. Metsien puupeltomaisuus vähenee, kun tehdään luonnonhoitoa tai ennallistetaan – esimerkiksi poltetaan säästöpuuryhmiä tai tukitaan ojia vesistöjen varsilla.
Vilkuilin Luontopaneelin raporttia jatkuvasta kasvatuksesta. Pitkät ihan ansiokkaat pakinat metsätalouden hiilitase- ja vesistövaikutuksista. Viite tutkimukseen Aaltonen ym. 2021, jossa saatiin korkeampia kuormituksia kuin MetsäVesi-hankkeessa (Water-lehdessä julkaistu artikkeli, joka on ollut esillä aiemminkin).
Raportti: Jatkuvapeitteisen metsänkäsittelyn vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen, vesistöihin, ilmastoon, virkistyskäyttöön ja metsätuhoriskeihin. Luontopaneelin julkaisuja 1B/2022.
Metsätalouden vesistövaikutukset alkaen s. 35.
”Metsätalouden aiheuttama ravinnekuormitus voi olla todellisuudessa vielä paljon suurempaa, kuin tällä hetkellä virallisissa tilastoissa käytettävä Finérin ym. (2020) arvio. Pelkästään suometsätalouden (25 prosenttia metsäpinta-alasta) aiheuttama ravinnekuormitus oli Niemisen ym. (2020a) tutkimuksessa suurempaa kuin Finérin ym. (2020) arvioima kuormitus koko metsäpinta-alalle. Lisäksi Finérin työryhmä on sittemmin julkaissut uusia arvioita (Aaltonen ym. 2021), joissa kuormitus on vielä paljon suurempaa (kaksin-kolminkertaista) kuin heidän aiemmassa arviossaan. Erot eri tutkimusten välillä johtunevat pääasiassa käytetystä aineistosta. Finérin ym. (2020) arvio on muita viimeaikaisia arvioita alempi todennäköisesti siksi, että aineistoon ei sisältynyt kauan ojitettuna olleita vanhoja ojitusalueita, joilla kuormitus on paljon suurempaa kuin muilla metsävaluma-alueilla (Nieminen ym. 2017, 2018a). Toisaalta laskettaessa kuormitusta metsätalouskäytössä olevien ja luonnontilaisten alueiden erotuksena käyttäen Aaltonen ym. (2021) aineistoa (niin kutsuttu Metsätalouden seurantaverkko), saatetaan yliarvioida metsätalouden aiheuttamaa kuormitusta siksi, että kyseisessä aineistossa luonnontilaisten alueiden kuormitus on alhaisempaa kuin muissa aineistoissa.”
”Nykytiedon perusteella ojituksen pitkäaikaiskuormitus eli ojituslisä kattaa kuitenkin valtaosan metsätalouden vesistökuormituksesta (Nieminen ym. 2020a), eli metsätalouden toimenpiteiden merkitys on suhteellisen pieni verrattuna ojituksen pitkäaikaiskuormitukseen. Siksi ei riitä, että vesiensuojelua toteutetaan vain eri metsätaloustoimenpiteiden yhteydessä. Metsäojitusalueille pitäisi suunnitella pysyviä vesiensuojeluratkaisuja, jotka vähentävät kuormitusta silloinkin, kun mitään metsätaloustoimenpiteitä ei ole suunnitteilla.”
Aaltonen H, Tuukkanen T, Palviainen M, Laurén A, Tattari S, Piirainen S, Mattsson T, Ojala A, Launiainen S, Finér L. Controls of Organic Carbon and Nutrient Export from Unmanaged and Managed Boreal Forested Catchments. 2021. Water 13:2363.
https://doi.org/10.3390/w13172363
PS. Värriön tutkimusasemalla Itä-Lapissa näkyy UEF seuraavan vesien toc- ja ravinnepitoisuuksia, oletettavasti siis puroissa ja joissa. Värriön Facebook-sivulta bongasin.
Palviainen ym. MaasTullissa 30.9.2025. On ollut esillä, mutta hyvä kertaus: jatkuva kasvatus ei ole välttämätön saati ainut keino vesienhallintaan turvemaametsissä.
”Jatkuvan kasvatuksen pienempiä maaperän hiilipäästöjä on perusteltu korkeammalla pohjavedenpinnalla, mikä johtuu harvemmasta puustosta. Toisaalta harvemman puuston myötä maaperään päätyy vähemmän hiiltä karikkeen muodossa.
Ylen keskustelussa ei otettu huomioon, että ojaverkostoa säätelemällä voidaan nostaa pohjaveden pintaa, ylläpitää puuston kasvua ja samalla vähentää turpeen hajoamisesta aiheutuvia hiilipäästöjä myös jaksollisen kasvatuksen täystiheissä metsissä.”
*
Maaseudun Tulevaisuutta ei löydy pk-seudun e-kirjastosovelluksesta. Metsälehti ja Metsästäjä-lehti kyllä löytyvät. Millä otsikolla Mielikäinen MT:hen kirjoitti?
*
Kiitos Scientist. Hesarin lukijat eivät ole koko Suomi – se on huojentavaa! Tietotaso on monella pk-seudulla asuvalla metsäasioissa alhainen ja asenteet niin kiveen hakatut että eivät kyllä muutu. Osittain lehden uutisoinnin takia; metsätalous nähdään lähes aina erilaisten ongelmien aiheuttajana eikä osana ratkaisua.
