Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Kiitos Kurki! Lähetän Isomäelle jonka kanssa pääsin kirjeenvaihtoon.
Sitä en tiedä mistä johtuu että toinen tapa laskea tuottaa vuotuiseksi nieluksi -26 ja toinen -13 milj. m3. Ainakin näillä lienee eri lähtötiedot eli kasvu tulee VMI:n kasvukoealoilta ja puustopääoma kaikilta koealoilta. Myös jotain poistumia on ehkä huomioitu enemmän pienemmässä luvussa.
*
Pekka Kauppi Metsänomistaja-podcastissa.
käpysonnille: arvostelin näitä kahta Isomäen väitettä:
1. Suomen metsät ovat palanneet suureksi hiilinieluksi
2. maaperän hiilivarastojen laskenta ei perustu mihinkään
Kohta 2 tiedetään että ei pidä paikkaansa ja todisteet voi lukea esim. Annikan ym. raportista.
Kohta 1. Vaikka VMI:n laskema Suomen metsien puustopääoman arvio onkin 26 miljoonaa m3 suurempi kuin edellinen arvio, se ei poikkea olennaisesti VMI:n kasvihuonekaasujen inventaariota varten tuottamasta metsien vuotuisen puuston kasvun ja poistumien arviosta, vaan päädytään samaan suuruusluokkaan hakkuusäästössä. Koko ajan on ollut niin että puustoon sitoutuu joka vuosi enemmän hiiltä kuin mitä siitä poistuu hakkuissa, kotitarvepuuna tai luonnonpoistumana. Elävä puustomme ei siis käsittääkseni ole palannut suureksi hiilinieluksi, vaikka Ruotsissa ilmeisesti on.
Luken graafista näkyvät poistuman erät joista voi valita mieleisensä yhdistelmän. Hakkuiden hukkapuu on mielenkiintoinen erä poistumassa ja melko suuri. Poistumien kokonaissumma oli vuonna 2024 lähes 90 milj. m3. ja kasvu luokkaa 103 milj. m3 ja näiden erotus siis vain 13 milj. m3 jolla määrällä kasvoi elävän puuston määrä. Tämä arvio on oletettavasti tarkempi kuin se 26 milj. m3.
Energiapuuta käyttävät kaukolämpölaitokset tuottavat sekä lämpöä että sähköä. Niiden yhteinen sähköteho on 2 500 megawattia, eli saman verran kuin Olkiluoto 3 ja 1/2 yhteensä.
Sähköketjussa Visakallolta erittäin hyvä tieto käyttää energiapuun käytön rajoittamista koskevissa keskusteluissa. Kun turpeesta ja kivihiilestä on päätetty luopua, ei jo huoltovarmuudenkaan takia voida luopua puustakin. Nyt varmaan kovilla pakkasilla poltellaan maakaasua ja muita edellä mainittuja, jos niihin tekninen mahdollisuus on.
Luke: Energiapuuta korjattiin ennakkotietojen mukaan 6,8 miljoonaa kuutiometriä, mikä oli seitsemän prosenttia pienempi kuin edellisvuonna. Korjatusta energiapuusta 52 prosenttia oli koko- ja rankapuuta.
https://www.luke.fi/fi/tilastot/puun-markkinahakkuut/puun-markkinahakkuut-2025-ennakko
Energiapuusta puolet on siis jotain muuta kuin kokopuuta ja rankaa, eli mitä, hakkuutähteitäkö?
Tuon tilastoidun energiapuun lisäksi korjataan kotitarvepuuta, josta suuri osa menee myös lämmitykseen.
Veikkaisin saatujen kommenttien perusteella, että nykyisillä rotusiemenillä ja hyvillä menetelmillä perustetut taimikot päihittävät useimmiten kasvussa ja tuotossa jk-menetelmät, vaikka jätettäisiin huomiotta edellinen kiertoaika ja sijoitukset metsän ulkopuolelle.
Ilmastonmuutos ja kohonnut lämpösumma kiihdyttävät edelleen kasvua ja kasvukausi pitenee. Keski- ja loppukesällä voi olla haittoina liika kuivuus. Jos puu ei saa vettä maasta, se lyö ilmaraot kiinni ja yhteytys loppuu, vaikka valoa olisi. Muistetaan tämä kun mietitään ojien syvyyksiä turvemailla ja uudistettaessa eri puulajien sopivia kasvupaikkoja.
Hirviongelma ei poistu riistaväen ohjeilla kokonaan: mikäli syöjiä on alueellisesti liikaa, koivua ei voi kasvattaa. Edelleen olisi riistaväelle pyyntö: alentakaa hirvien ja vhp:n kannat sellaiselle tasolle, että metsänomistaja voi valita vapaasti puulajit ja metsänkasvatusketjut. Kehittämisessä voisi koettaa ratkoa ristiriitoja sidosryhmien ja metsästäjien tavoitteiden välillä alueittain.
Isomäki on fiksu ja oppinut, mutta käsiteltävät asiat ovat oikeasti monimutkaisia, kuten esim. Metsälehden pöydälle nostama vertailu Ruotsiin ja Luken laskelmien muuttuminen osoitti. Lähestytään koko ajan oikeampaa päästöjen kuvausta, mutta se ei ole riittävän tarkka EU-politiikan pohjaksi – ei sen pohjalta voi määrätä jäsenmaille sakkoja.
