Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Joo, ei vetetä edelleen viljeltäviä turvepeltoja. Tarpeettoman syvä kuivatus ei välttämättä ole hyvä kuivina kesinä pelloilla eikä metsissä. Jos turvekangas ei muuten uudistu, kyllähän se avohakkuu on edelleen tehtävä.
Miksi puun hinta ensin nousi ja sitten laski? Olisiko kuitenkin eniten ollut vaikutusta sillä, että viime vuosina hyvä suhdanne ja nousseet tuotteiden maailmanmarkkinahinnat nostivat teollisuuden käyntiastetta, ja sitä myöten puun tarvetta ja edelleen puun hinnan. Nyt teollisuuden tuotteiden kysyntä ja sen saamat ulosmyyntihinnat ovat taas laskeneet ja sitä myötä puusta myyjille tarjotut hinnat.
Matkailijat jättävät Lappiin liikevaihtoa suuruusluokkaa lähes miljardi euroa per vuosi. Tätä voi suuruusluokkana verrata puusta saatavaan kantorahan määrään, ja matkailu kasvaa edelleen. Harmi vain kun on kovin kausiluonteista: Lappi on suosittu ruska-aikaan ja talvella ja Etelä-Suomi kesällä.
(Muokattu.)
Vesipinnan nosto noin 30 sentin syvyyteen vähentää ojitusalueen turpeen hajotusta, mutta ei hukuta juuria eikä lisää metaania. Ongelmana tässä on vesipinnan säädön tarve: pinnan vaihtelua tulee sateiden ja puuston määrän vaihteluiden mukaan. On ennustettu että turvemaat voivat myös kuivua liikaa kuivina kesinä. Tässäkin kohtaa säädettävä ja valmiiksi vähän korkeampi vesipinta on hyödyksi.
Ei ole ihan vain maankäyttösektorin ongelma, jos turvemaiden ruuan ja puun tuotantoa vähennetään. Mutta joitakin keinoja on. Viljelystä poistuneiden turvemaapeltojen uusiokäyttö johonkin vähemmän päästöjä aiheuttavaan maankäyttöön. Vesipinnan nosto metsämailla. Näitä kannattaa tehdä niin paljon kuin mahdollista. Kun ei ole todennäköistä, että näille saataisiin ilmastonmuutoksesta johtuvaa hyvitystä.
Hyvää analyysiä. Viiden vuoden välein harventaminen kuulostaa siltä, että kertymä ei ole riittävän suuri konekorjuuseen, paitsi rehevillä pohjilla voi olla.
Päätehakkuissa avohakkuu on valtamenetelmä. Kaikista hakkuista päätehakkuiden osuus on kai luokkaa neljännes ja muut ovat harvennuksia.
Eihän narisija sota-alueelta välttämättä aivan oikeaa ja kattavaa tietoa voi saada, enkä tietenkään tiedä mitkä käytännöt venäläisillä miehittäjillä alueillaan nyt ovat. Loogista kuitenkin olisi että he sallisivat niiden perheiden lähdön jotka eivät halua jäädä Venäjän hallintaan pysyvästi jääville alueille. Sitten jos ei halua lähteä, se on oma valinta.
