Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Paavo Ojanen saattaisi myös ymmärtää. Olisin kysynyt jo, mutta hän ei ollut tänään retkellä. Voin kysyä Paavolta postitse.
Kysyin tätä tänään metsäretkeilyllä entiseltä opettajaltani yliopistoajoilta. Hänen mielestään meidän on tehtävä asioita, jotta voimme vaatia muilta asioita. Ei lämmennyt ajatukselleni lykätä hiilineutraaliustavoite (siis päästöjen kuittaus metsänielujen avulla) tuonnemmaksi.
Tämä ketju koskee talousmetsien hiilinieluja ja metaani ei kuulu tähän, koska metaania tulee talousmetsistä hyvin vähän. On vaikea keskustella metsien hoidosta kun metaani tunkee väliin.
Puulaji pitää huomioida, mutta ohjeet siihen löytyvät Tapio harvennusmalleista. Niissä on pohjapinta-alan haarukka, jossa voi toimia sen mukaan haluaako useamman harvennuksen vai ei. Metkan runkoluvut lienevät hyvät taimikkovaiheeseen. Nykyinen ohje tältä palstalta oli: männylle mieluummin haarukan tiheämpi pää ja kuuselle harvempi. Koivulle ja lehtikuuselle kaikkein harvin.
Jos haluaa kasvattaa isoja puita ja hyvin pitkään, harva asento alusta lähtien varmistaa pitkät latvukset. Avoimella paikalla kasvaneella kuusella voi olla latvus maahan saakka. Koivulla tätä näkyy myös joskus. Männyllä harvemmin, vai onnistuuko senkin säilyttää pitkä latvus kun olosuhteet osuvat kohdilleen? Harvakasvatus johtaa jonkin verran paksumpiin oksiin, mikä ei välttämättä ole puuraaka-aineessa toivottu ominaisuus, mutta puun hiilinielu säilyy.
Seuraus on aika selkeä: jos metsäteollisuuden tuotteiden kulutus ei alene, meillä vähennetyt hakkuut siirtyvät muualle. Kommentoin asiasta näin Blair-juttuun:
”<span class=”break-words”>Esimerkki päätöksenteon monimutkaisuudesta. Voimme päästä maana ja EU:nkin alueella hiilineutraaleiksi, jos metsien hiilinielut kattavat muiden sektorien päästöt. Metsiin jää enemmän hiilinieluja, jos hakkuita vähennetään. Metsäteollisuuden kysyntä ei siitä vähene, vaan vastaava määrä hakkuita tehdään jossain muualla kuin EU-alueella. Homma toimii hyvin lyhyellä aikavälillä, mutta pitkällä aikavälillä metsät vanhenevat EU-alueella ja niiden kasvu hiipuu. Hiilineutraaliuden säilyttäminen vaatii silloin lisää päästövähennyksiä muilla sektoreilla.</span>
<span class=”break-words”>Tilanne parani siis ainakin aluksi EU:ssa hiilinielun ja luontokadon kannalta, mutta paraniko globaalisti? Sitä emme voi varmasti tietää, kun emme tiedä mihin meiltä siirtyneet hakkuut kohdistuisivat, plantaasimetsiin vai luonnonmetsiin. Pitääkö meidän silti tavoitella EU:n hiilineutraaliutta, välittämättä siitä mitä sen seurauksena muualla tapahtuu?”</span>
140ärrä kysyy Metsien hiilinielu -ketjussa: kuinka tasa-arvoisuus ja puolueettomuus toteutuu julkisessa uutislähteessä?
Hyvä kysymys. Aineistoa on vaikea saada kun ei tiedä mitkä mielipiteet eivät tulleet julkaistuksi. Joidenkin puolueiden suosiminen toisten kustannuksella ei ole oikein hygieenistä toimitustyötä mutta se myös vaikea osoittaa pitävästi.
Teen nyt itse 5 kk projektin ”Metsädialogia asiapohjalta” Metsämiesten Säätiön rahoituksella Helsingin Sanomien metsäkeskusteluissa esiintyvistä käsityksistä ja pyrin oikaisemaan joitakin väärinkäsityksiä. Tuollaiset asiat kuten metaani avohakkuulla ovat helppoja oikaista mutta monet muut hankalia. Otan mielelläni vastaan ehdotuksia väärinkäsityksistä joita olette huomanneet! Toimitustyön tai kommenttien hyväksymisen laatu ei kuulu hankkeeni selvitettäviin asioihin, vaan pelkästään hyväksyttyjen kommenttien laatu.
