Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Tässä lisää keskustelua Blairin teeseistä ja ilmastohysteriasta.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/rjaaskel/ilmastokeskustelusta-ja-hysteriasta/
Hallintokoneisto on tätä Scientistin pohtimaa asiaa miettinyt ja ainakin vielä jättänyt keinovalikoiman ulkopuolelle. Metsälaki määrittelisi minkä tuoton voit metsästäsi saada, ts. missä kohdassa kiertoaikaa voit tehdä päätehakkuun. Jos tämä otetaan tarkasteluun, pitää samalla tarkastella myös se miten harva saa olla jatkuvan kasvatuksen hakkuu ja miten suhtaudutaan pienaukkohakkuiden vapautukseen uudistamisvelvollisuudesta. Samoin se kuinka kauan päätehakkuun uudistamisen onnistumista saa jäädä odottamaan, ennen kuin velvoitetaan ryhtymään korjaaviin toimiin.
Taustaksi tarvittaisiin tietoa siitä, ovatko nämä asiat ongelmia tällä hetkellä eli kuinka suuri todellinen vaikutus lainmuutoksilla olisi hiilinieluihin. Itse en käyttäisi näitä keinoja ilman näyttöä todellisista hyödyistä. Riittävä näyttö lienee ainakin sellaisilla toimilla kuin: metsäkadon ehkäiseminen, vedenpinnan nosto turvemaametsissä, joutoalueiden metsittäminen, turvemaiden tuhkalannoitus, taimikonhoidon tuki, metsänomistajien neuvonta. Unohtuiko jotain?
Jovainin mielikuvissa on olemassa sopiva puustopääoma jonka avulla rehevän kasvupaikan metsänpohjaan ei synny heinää vaan syntyy kuusia ja koivuja valmiiksi oikeassa tilajärjestyksessä. Karumman kasvupaikan männikköön syntyy vastaavasti mäntyjä valmiina täystiheänä taimikkona. Kun välistä poimitaan isoja puita, niiden jättämiin aukkoihin ja ajourille syntyy jälleen uusia taimia ja isommat lämpäreet taimia voidaan vapauttaa tekemällä pienaukko. Onko tällaista todellisuudessa edes Jovainin tai Perkon omissa metsissä?
Metsän käsittely vaikuttaa sen mikrometeorologiaan. Tulee mieleen Hannu Mannerkosken luennot Joensuun yliopistossa. Tasainen latvuspeite ja kasvuston monimuotoisuus tasaavat voimakkaita lämpötilavaihteluita, kerrotaan FM Iris Starckin väitöskirjassa. Tämän ’puskurointikyvyn’ kerrotaan parantavan ilmastokestävyyttä. Tässä yhteydessä kannattaa muistaa että voimakkaatkin häiriöt ovat luontaisesti mahdollisia pohjoisen havumetsän ekosysteemeissä, toisin kuin sademetsissä, joita väittelijä lähtee tutkimaan seuraavaksi.
http://www.helsinki.fi/fi/uutiset/ilmastonmuutos/jatkuva-kasvatus-suojaa-metsaa-saan-aari-ilmioilta
”Lapsuus- tai nuoruusiän ADHD on yhteydessä heikompaan suoriutumiseen opinnoissa ja työelämässä, tapaturma-alttiuteen sekä kohonneeseen päihdehäiriön ja rikollisuuden riskiin, jotka kaikki liittyvät myös nuorten syrjäytymisriskiin.”
Kumpi mahtaa olla parempi yksilön ja hänen läheistensä elämänlaadun kannalta, antaa piiskaa vai hoitaa aivotoiminnan häiriö lääkkeillä ja terapialla?
http://www.potilaanlaakarilehti.fi/artikkelit/lasten-ja-nuorten-adhd-n-laakehoito/
Blair ei ole enää poliitikko, joten hän voi ajatella vapaasti. Jatkoon menevien ratkaisujen tulee olla toteutuskelpoisia eli enemmistön hyväksyttävissä, muuten ei edistystä tapahdu. Meillä ollaan Suomessa ja EU:ssa vähän pattitilanteessa, kun sitouduttiin liian optimististen tietojen pohjalta hiilineutraaliusagendaan, joka ei sitten toiminutkaan.
Kommentti Sipilän jutussa vihjaa, että niin kauan kuin emme ole hiilineutraaleja, olemme ilmastomuutosta kiihdyttävä maa ja maanosa. Tuleeko huomioida seuraukset joita EU-alueen hakkuiden merkittävä vähentäminen voi aiheuttaa muissa maanosissa? Tuleeko huomioida muihin maanosiin ulkoistamamme päästöt (tuonti)? Entä päästöinventaarioiden epävarmuudet: ollako vai eikö olla hiilineutraali tiettynä vuonna.
