Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Luette ohjettani kuin piru raamattua. En todellakaan ehdota paluuta vanhoihin hyviin aikoihin, vaan vielä vanhempiin huonoihin aikoihin 1960-luvun lopulle. Jos kanta olisi alhainen ja heikosti tuottava, urakka olisi kaiken kaikkiaan paljon pienempi eikä veisi montaa viikonloppua per syksy. Metsästyksen tehottomuus ei ehkä olisi suuri ongelma, kun taimikkotuhoja olisi vähän.
Kaikenlaisia syitä löytyy ja metsänomistajia varoitellaan, että jos metsästystä arvostellaan ja susia paapotaan, tilanne menee tästä vielä huonommaksi. Tämä ei ole hyvä tapa hoitaa asiaa. Luken raportti:
Hirvikannan seuranta Suomessa : Menetelmä ja kannan kehitys tällä vuosituhannella
Raportin kuva 4 kertoo, että kannanhoito on ollut menestystarina. Kantatavoitteen yläpuolella on noin viidennes hirvitalousalueista.
Kuntien metsänomistajien puunmyyntien verotuloista valtiolta saama vuosittainen ”metsäerä” on luokkaa 10 prosenttia kantorahatuloista ts. voi olla noin 150 miljoonaa. On kunnille merkittävä tulolähde maaseudulla.
Joku kirjoitti mielipidekirjoituksessa kysyneensä tekoälyltä kannattaako veroja alentaa, jos haluaa talouskasvua. Tekoäly vastasi hyvin perustellen, että ei kannata. Muutoksella voi kuitenkin olla psykologinen vaikutus: kun työnteosta ja yrittämisestä tehdään houkuttelevampaa, mielialan vaikutus voi säteillä laajalle. Ongelmaksi jää lyhyen aikavälin valtion rahoitus dynaamisia vaikutuksia odoteltaessa.
Jaakko Aspara kirjoitti Helsingin Sanomissa, että Suomen talous on madellut ja matelee koska suuryritykset eivät tee tarpeeksi tuotekehitystä ja investointeja. Erityisesti tuottavuutta tehostavat it-investoinnit puuttuvat. (Metsäteollisuus ei liene syyllistynyt tähän, vaan on hoitanut leiviskänsä hyvin ainakin mitä tulee puunhankinnan järjestelmiin.)
Pienten ja keskikokoisten yritysten tilanne on parempi. Artikkelissa mainitaan kaksi käytännön asiaa joita hallitus voisi korjata: byrokraattiset esteet, erityisesti maahanmuuton helpottaminen. Haastateltujen mukaan Suomessa on paljon työpaikkoja, joihin ei tarvita suomen kielen taitoa. Muita byrokraattisia esteitä en osaa nimetä, osaatteko te?
Voisi edetä vaikka niin että maastoon lähtee ajomiehiä ja naisia, lennokilla seurataan hirvien kulkua ja ryhmittäydytään sen mukaan sopiville ampumapaikoille. Liikkumista auttaa metsäautotieverkosto. Ei ole yhtä tehokasta kuin koira-avusteinen homma, mutta jos kanta ei olisi yhtä tuottava kuin nykyisin, voisi onnistua näinkin.
Nykyisessä kannassa on tuhansia kappaleita naaraita ylimäärin urosten ja naaraiden sukupuolisuhteella 1:1,5.
Tarkoitan mehtäukko tuossa pelkästään maaperää: hajotustoiminta tehostuu kun maa saa lämpöä ja ilmaa, ravinnekierto nopeutuu ja metsän kasvu myös. Tase on toki positiivinen kun huomioidaan maa ja puusto yhteensä.
Luonnonmetsässä nämä kiihdytykset (häiriöt eli metsätuhot) toistuvat harvemmin ja lievempinä, joten maaperään ja koko ekosysteemiin kumuloituu enemmän hiiltä. Jos haluttaisiin maksimoida maapallon metsäekosysteemien hiilivarastot, kannattaisi tehdä niin kuin Juha Kauppinen ehdottaa utopiassaan, eli rauhoittaa kaikki metsät hakkuilta. Sitten voidaan kysyä samaa kuin Gla: mistä otetaan metsäteollisuuden tarpeelliset tuotteet sen jälkeen.
Hyvä kommentti, outo ja täysin perusteeton sensurointi. Nämä keskusteluthan toistavat aina itseään, kommentti liittyi aiheeseen eikä ollut asiaton. Sensuroinnin peruste saattaa olla tuo viimeinen lause. Toimittajat ovat herkkähipiäisiä: kommentissa ei kannata arvostella itse juttua. Koetappa lähettää uudelleen ilman viimeistä lausetta!
Kyllä metaanista voi kirjoittaa jos se liittyy keskusteltavaan aiheeseen, mutta yhtä hyvin sillä voisi olla oma ketju.
Maaperähiilen määrän määrää syötteen ja hajoamisen suhde, joiden tulos on aina tapauskohtainen. Maaperässä tapahtuu pieniä muutoksia ja hitaasti, paitsi jos ihminen tönäisee systeemin vauhtiin – vaikka ojittamalla tai muokkaamalla.
