Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Asiantuntijaksi voi tulla myös itseopiskelun ja käytännön kokemuksen kautta. Ei se riitä mitä on koulun penkillä oppinut jos ei seuraa aikaansa.
Juha Kauppinen peräänkuuluttaa rajoituksia avohakkuille.
”Minkä takia on oikein käyttää ekosysteemejä kestämättömästi, aiheuttaa lajien uhanalaistumista, aiheuttaa hiilinielujen romahtamista”, Kauppinen kysyy.
Jonkinasteinen metsien käytön kohtuullistaminen on varmaan paikallaan luontokadon kääntämiseksi. Mitä hiilinieluihin tulee, kysymys on monimutkaisempi, kun ne on saatu aikaan nimenomaan avohakkuumetsätaloudella. Siksi sitä ei pitäisi rajoittaa liikaa, vaan katsoa mikä on kokonaisuudessaan järkevää.
Hyvä. Erottavatko satelliitit eron Suomen ja Ruotsin välillä metaanin päästöissä? Satelliittimittaus olisi periaatteellisesti suuri muutos tähänastiseen ihmisperäisiä päästöjä mittavaan ja niitä vähentämään pyrkivään laskentaan.
Hesarissa kommentti artikkelissa jossa kerrotaan Tony Blairin kannanotosta ilmastopolitiikkaan; Blair pitää nykyisiä ilmastotoimia epärealistisina.
”Euroopan komission EGDGAR-tilaston mukaan vuonna 2023.
Kiina joka ”ainoa joka on käytännössä puuttunut”, 9.24 tonnia/asukas. Päästöt 2.2 kertaistuneet vuodesta 2000. Intian, joka ”ei ole tehnyt mitään”, 2.07 tonnia/asukas. Suomi 5.73, vähennystä noin puolet vuoteen 2000 verrattuna.
Toinen suosittu väite on että Kiinan päästöt johtuvat viennin suuresta osuudesta. Kiinan viennin osuus BKT:stä on ollut noin 19%, Suomen 38%. Suomen viennistä vielä merkittävät osuudet ovat olleet terästeollisuuden ja öljynjalostuksen tuotteita (Porvoon jalostamo), jotka käyttävät paljon energiaa ja tuottavat CO2-päästöjä.
Kiina on jostain syystä onnistunut luomaan mielikuvan päästöjen vähentämisestä vaikka tekevät aivan päinvastoin, vastaavasti kuin Ruotsin ydinvoimasta luopumisessa.”
Sähköä kuluu kesäaikaankin, nimittäin viilennykseen.
Osinkojen verotuksen on oltava kansainvälisesti kilpailukykyinen kuten palkkaverotuksenkin. Pääomapako ja investointipula ei olisi hyvä skenaario, jos halutaan talouskasvua. Muistetaan että pörssistämme on merkittävä osa ulkomaisessa omistuksessa; pääomalla ei ole isänmaata!
Atella järkevän kuuloisia linjauksia.
Taimikoita ei kannata kasvattaa tiheämpinä kuin Metkassa määritellään. Aiemmat liian harvan näköiset enskathan johtuivat ainakin osittain siitä, että liian tiheinä kasvaneet taimikot jouduttiin ensiharventamaan liian pienikokoisina. Puita eli runkolukua oli riittävä määrä, mutta läpimitat pieniä ja enskat kannattivat huonosti. Osa ongelmista saattoi johtua myös energiahakkuista: jätettiin taimikot tiheiksi jotta saatiin energiaa, mutta sivutuotteena saatiin riukuuntuneita metsiköitä. Ei toisteta tätä virhettä uudelleen.
Trumpin taloustavoitteista yksi vaikuttaisi olevan vaihtotaseen alijäämän korjaaminen tulleilla. Enää ei amerikkalaiset temuta!
Periaate lienee tässä se olennainen: pitäisi saada määritellyksi suurpedoille kullekin ns. suotuisan suojelun taso, jonka ylimenevän kannan osan voisi aina leikata pois ilman valituksia kaatoluvista.
Mielipide HS:
”Ensin pitäisi määritellä, kuinka paljon suurpetoja saa Suomessa olla. Sitten olisi tehtävä lumijälkilaskenta, jotta suurpetojen määrästä saadaan riittävän tarkka tieto, jonka kaikki hyväksyvät. Eduskunnassa olisi näiden tietojen perusteella laadittava laki, joka antaa oikeuden leikata suurpetojen määrän tavoitteen mukaiseksi.”