Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Pekka Syväsellä on erinomainen kolumni (Metsälehti 22 s. 7). Kasvua saadaan hoitamalla ja hakkaamalla ja hiilivarastoja säästämällä.
Nalle Wahlroos haikailee kasvihuonekaasujen inventaarion remontin perään. Uusimmilla kaukokartoitusmenetelmillä kuten laserkeilaamalla saatanee koeala- ja koepuupohjaiseen menetelmään verrattuna kattavampi ja tarkempi tulos, jos tilastoinnin ja laadunvalvonnan kysymykset saadaan ratkaistua. Nämä eivät näe vielä maaperän hiilivarastoja. Siinä vaiheessa jos saadaan turvemaiden vesipinta ja turvekerroksen paksuus kaukokartoittamalla, ollaan päästy iso harppaus eteenpäin.
Lukuja on saatu. Harvennukset siis korkeintaan 30 – 40 prosenttia pohjapinta-alasta, jolloin poistuma on samaa luokkaa kuin jaksollisessa, mutta painottuu suurempiin puihin. Lisäksi on saatu Palosaaren suositus jääväksi puustoksi. Toteutus ilmeisesti riippuu myös lähtötilanteesta, eli onko kyseessä ensimmäinen vai toinen jk-hakkuu. Tiheänä kasvaneesta metsästä ei kannata harventaa kerralla enempää kuin tuo alussa mainittu määrä, vaikka se jäisi pohjapinta-alalla mitattuna liian tiheäksi.
Se on jäänyt epäselväksi, kuinka paljon eri pääpuulajeja tulee olla eri latvuskerroksissa. Voisi kuvitella että kasvupaikan mukaan, eli tuoreemmille jätetään kuusta ja koivua ja kuivemmille vastaavasti kuusta ja mäntyä.
Syntipukkeja löytyy, mutta etsitään ehkä väärästä paikasta. Pääsyy tehtaiden sulkemisiin taitaa olla se, että pystymme kilpailemaan kartongin, sellun ja sahatavaran maailmanmarkkinoilla hetkittäin mutta emme jatkuvasti. Metsäteollisuustuotteiden pääosa on jalostusarvoltaan matalia, ja puustamaksukyky heittelee niiden suhdanteiden mukaan. Sille ei toisaalta voi mitään, jos asiakas haluaa itse jatkojalostaa puolivalmisteet.
Tilanteeseen ei ole syypää demarit eikä suojelu, kun puuta kasvaa edelleen joka vuosi enemmän kuin mitä sitä hakataan, eli puupulaa ei ole. Kasvu saadaan kyllä aikanaan alenemaan, jos metsiä vanhennetaan riittävän pitkään hiilivarastojen kasvattamiseksi. Olisi tärkeää, että puu jalostettaisiin pitemmälle kotimaassa. Miten tämä tilanne saadaan syntymään? Pääasiassa tutkimuksen ja tuotekehityksen kautta. Yksi apu voisi tulla rakennusmateriaaleja koskevasta sääntelystä jossa hiiltä varastoiva rakentaminen saisi hiilivarastokorvauksia.
Kyllä luontaisen taimiaineksen pohjalta voi tehdä ainakin yhden tai kaksi jk-hakkuuta, jos sitä on syntynyt – pyytämättä tai suunnitellusti. Jk-hakkaajat vaikuttavat myös hyväksyvän sen, että metsikkö ei ole joka kohdassa samanlainen, vaan kuvion eri osat voivat olla hyvinkin eri kehitysvaiheissa. Saatetaan tehdä ison metsän keskelle jopa pienaukko.
Melko yleinen tapa tehdä jk-hakkuu vaikuttaa kuitenkin olevan puolukkatyypin männikön alle syntyneen kuusialikasvoksen jättäminen. Se on lähes ilmainen ja kasvaa tietysti omansa, mutta voi olla herkkä kuivuudelle ja kuoriaisille. Pääpuulajin soveltuvuus aiotulle kasvupaikalle kannattaa huomioida päätöksenteossa.
Jos yleinen edunvalvoja ehtii ensin, perittävää ei ehkä enää ole.
