Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Kirjoitin tähän jo aiemmin kommentin mutta tämä prkleen systeemi kun heitti taas ulos kirjautumisesta niin hukkui hyvä teksti.
Jos siis puun ostajien aiempi katkontatieto on kattavasti käytössä eikä niiden tuotannon rakenne ole selvästi muuttunut, tarkasti mitatulle leimikolle löydetään tuon historiatiedon avulla paras ostaja suurella todennäköisyydellä.
Lasketaankin jupesa: tähteet, kannot ja luonnonpoistumat menevät maaperän kuolleen orgaanisen aineksen varastoon.
Trump yrittää vesittää Pariisin ilmastosopimuksen. Mitä tekevät muut maat?
Jos joku osakas ei maksa lainojaan, osake voidaan ottaa haltuun yhtiölle ja vuokrata, mutta jos osakas itse asuu asunnossa, tilanne on hankala hoitaa. Yhteisvastuu lainoista asunto-osakeyhtiöissä tulisi poistaa, jotta ihmiset uskaltaisivat sijoittaa asuntoihin.
Asuntojen hinnat matelevat ja edelleen laskevat harvoja poikkeusalueita lukuun ottamatta. Vaikka täällä pk-seudulla on kysyntää, kalliille sijoitusasunnolle voi olla vaikea saada riittävää vuokratuottoa. Muun muassa asumistuen muutosten vuoksi vuokralaiset etsivät halvempia asuntoja. Sijoitusasuntoja ei myöskään saa helposti kaupaksi, jos niistä haluaa luopua.
Viime vuodet ovat osoittaneet, että tilanteet vaihtelevat nopeasti ja hajautus kannattaa: kaikissa omaisuuslajeissa ei ehkä tapahdu ikäviä asioita yhtä aikaa. Itsekin todennut jälkiviisaasti, että olisi kannattanut mennä maltillisella riskillä osakemarkkinoille ja pysyä siellä. Metsäkin on yllättäen ollut viime vuosina yksi parhaista omaisuuslajeista puun hintojen piristyttyä.
Mustikan satoisuus riippuu paljon metsän tiheydestä ja valoisuudesta. Metsäalueelle jää aina nykyisiä ohjeita noudatettaessa myös pysyviä puustorakenteita: säästöpuuryhmät, suojakaistat ja tärkeät elinympäristöt. Ei kai jokaisella neliöllä tarvitse olla samanlainen eliöstö, kunhan alueellisesti on riittävät resurssit (ominaispiirteet).
Meidän metsissä maanalaiset verkostot ovat melko nuoria, kun ne ovat kaikki syntyneet jääkauden jälkeen. Tilanne on aivan erilainen jossain miljoonia vuosia niitä kehittäneessä sademetsässä. Monimuotoisuutta kannattaa ylläpitää ja lisätä, mutta ei meidän pieniä avohakkuita tarvitse demonisoida tuohon tapaan mitä alan markkinamiehet tekevät. Jos joku puun ostaja haluaa avohakkuuvapaata puuta, on tietysti hyvä että sitä on tarjolla.
Kaksi asiaa tässä hiertää erityisesti: harhaanjohtavien argumenttien käyttö markkinointiin ja avohakkuiden vastaisen mielialan nostattaminen. Suurta yleisöä on hyvin helppo manipuloida, kun perustietoa puuttuu. Oma monivuotinen roikkumiseni ja viime kuukausien selvitystyöni Helsingin Sanomien artikkeleihin tulleiden kommenttien parissa vahvisti tämän.
Käytännön syistä on pakko käyttää lähteitä, ei kaikkea maastossa kerättyä tietoa voi käydä tarkistamassa (oman metsän osalta pystyy) eikä tutkimuksia toistaa. Omaa kokemustietoa voi hyödyntää lisäksi.
Valuma-aluetyökalu vaikuttaa tarpeelliselta mm. Metkan suometsänhoidon tuen ja ennallistamisten toteutuksessa. Toivottavasti sille tai vastaavalle saadaan jotain kautta jatkoa. Esimerkiksi ministeriöiltä, tutkimusyhteistyön kautta (Luken tai Syken tutkimusvaroista) tai säätiöiltä, joista esimerkiksi BSAG rahoittaa vesiensuojelutyötä.
https://www.metsalehti.fi/uutiset/metsakeskus-saastaa-valuma-aluetyokalu-pois-kaytosta/#d22ca7cc
