Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Palkoissa voisi olla veromaksimi 50 prosenttia. Kallen veromallilla pääomat kyllä karkaisivat muualle ja investointeja ei tulisi, joten liian ahne ei kannata olla.
Tavoite olisi hirvikannassa siis korkeintaan 1,5 naarasta yhtä urosta kohden. Luonnollinen suhde olisi lähempänä 1:1. Tällainen kanta olisi vähemmän tuottava, ja siten helpommin hallinnassa pysyvä, vaikkakin paikallisesta ravinto- ja petotilanteesta riippuvasti. Teoriassa kuitenkin näin.
Vajaatuottoisten metsien uudistaminen ja metsien tihentyminen ovat yksi syy parantuneeseen kasvuun. Jossain vaiheessa tihentymisen epäiltiin johtaneen jo mustikan peittävyyden pienenemiseen. Jos metsiä tästä vielä edelleen tiheytetään, mennääkö jo liian pitkälle? Kasvua lisääviä keinoja kannattaa käyttää riskit tiedostaen.
Kyllä metsätalous yleensä pienentää metsien hiilivaroja, mutta toisaalta metsien melko intensiivinen käyttö (nopea hiilen kierto) voi silti kannattaa paremmin kuin fossiilisten pössyttely ilmakehään (hidas hiilen kierto), ja kun huomioidaan myös taloushyödyt.
Asiat riitelevät, ei ihmiset, olisi hyvä ohje. Repivä keskustelu vie huonommin eteenpäin kohti konsensusta.
Poliisi käytti Tampereella asetta nimeltään FN-303. Kuvauksen mukaan laite sopii myös eläinten karkotukseen. Näitä ei varmaan myydä yksityishenkilöille joten omassa pihassa joutuisi tyytymään ilotulitteisiin tai kuulakivääriin.
Suuretlaumanvartijarodut.fi sivusto kertoo että rotujen ja yksilöiden välillä on eroja, mutta että ne yleensä aina toimivat melko itsenäisesti ja nimenomaan kotieläinten aitauksessa sisällä. Eli eivät ole vapaana pihassa. Sitä tarkoitusta varten sopii jokin seurakoira tai metsästyskoira paremmin. (Muokattu.)
Kyllä, jk voi lisätä kirjanpainajatuhoja lisäämällä metsänreunojen kaltaisia olosuhteita. Istutus ei itsessään varmaan suojaa kuusikkoa, mutta voi olla että istutetut metsiköt ovat hieman nuorempia kuin kuusikot keskimäärin. Jos kuoriaisia on alueella hyvin paljon, juuri mikään sopivan kokoinen kuusi ei ole niiltä turvassa. Hyvä varautuminen on nyt valttia, eli kuusikoiden tarkkailu ja metsätuholain noudattaminen.
Jälkeläisiin on valikoitunut jalostuksessa niitä geenejä jotka vaikuttavat positiivisesti laatuun ja kasvuun. On toki mahdollista, että tällainen valinta heikentää vastustuskykyä, mutta ymmärtääkseni vahvaa näyttöä tästä ei toistaiseksi ole. Vastustuskyvyn mittaaminen on vaikeaa, joten sen mukainen jalostus ei ole helppo tehtävä.
Klooni on eri asia kuin alkuperä; siemenviljelmillä ei ole klooneja eikä niillä pölytetä. Sen sijaan voisi ajatella että metsissä tapahtuu koko ajan resistenssivalintaa: ne geeniyhdistelmät jotka ovat alttiita metsätuhoille, karsiutuvat pois eivätkä tuota siitepölyä eikä siemeniä.
