Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Pantasusien lisääminen mahdollistaisi, ei ihmiseen tottumisen, vaan susien karkotuksen pois kotieläinten läheltä ja koulukyytien ja metsästyksen turvaamisen. Ei myöskään olisi tarvetta salametsästykseen kun sudet opetettaisiin pehmein keinoin karttamaan ihmistä.
Tuo sähköpanta ja lamautin yhdistelmä oli hyvä idea. Kyllä suomalainen insinööri keksii tarvittavat vipstaakit.
Tuo Timpan esille tuoma logistiikan hallinnan tärkeys lienee yksi pääsyy heikkoihin hankintalisiin ja pystykaupan suosioon ostajien parissa. Mhy voisi kuitenkin kai toimia yhtä tehokkaasti kuin puun ostajien omat organisaatiot.
Tuohon Santun listaan on varmaan mhy kehittäjien hyvä perehtyä, vaikuttaa aika kattavalta.
Pete, voit olla oikeassakin, mutta itse en uudistaisi kuusta enkä mäntyä jos kuusella on havaittu paljon lahoa, tai männyn tapauksessa kuolleita puita, siis niin paljon että taloudellinen menetys on tuntuva.
Mielestäni on hieman epäloogista toisaalta sallia lähes metsää hävittävät hakkuut, eli pienaukot ilman uudistamisvelvoitetta ja pohjapinta-alan vetäminen alas kuusikoissa, mutta samalla olla kovin huolissaan puulajeista. Eivät ihmiset tyhmiä ole, ja marginaalipuulajit jäävät marginaaliin, jos niille ei ole kysyntää.
Juurikäävän puhdistamismenetelmässäkin suositeltavin päälinja tulisi ehkä olemaan rauduskoivulla ja haavalla uudistaminen rehevämmillä paikoilla, sekä mänty-lehtisekametsä karummilla paikoilla. Sivupuulajit täydentäisivät taimikkoa, ja jos ne menestyvät hyvin, kannattaa ilmaiseksi saatu taimiaines hyödyntää.
Kuten
Minusta puun ostoon mhyn omaan lukuun sisältyy paljon riskejä, kuten olette hyvin tuoneet esille, kuten myös mahdollisuuksia. Selkein tilanne kai olisi jos mhy rooli olisi välittäjä, joka kilpailuttaisi kantohinnan ja korjuun (molemmista tieto mo:lle), ja saisi siitä välityspalkkion.
Katkontojen eroista ja mhy-välitteisen puukaupan kantohinnasta on tutkimustietoakin, mutta enemmänkin pitäisi olla. Olisi varmaan syytä erotella mhy välitteisten kauppojen hintatieto hintatason tilastoinnissa, niin tämä kinastelu loppuisi.
Metsäkupsa oikeassa, juuri nuo vaikuttavat eniten. Mutta ei siihen tarvitse valtakirjakauppaa tehdä, riittää että tilaa tarjousten vertailun, jos haluaa muuten hoitaa kaupan itse.
Lopputuloksen ratkaisee se, mitkä mitat ovat ostajalla YLEENSÄ käytössä (tämä tieto on mhy katkontatilastoissa) ja mitkä mitat ovat juuri hakkuun HETKELLÄ käytössä. Hakkuun valvonta ja raportit kertovat jälkimmäisestä.
Puukauppavertailussa otetaan huomioon tietysti yksikköhintojen ja katkonnan yhteisvaikutus, ei vain toista. Jos tekee pieniä kauppoja, ei rahallinen menetys kasva suureksi.
Toinen vertailujen vaikutus, paitsi mo metsätilien paraneminen, on sen mahdollinen vaikutus 3 suuren katkontoihin, riippuen paikallisesta kilpailusta joka leimikoista on.
