Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Ennallistaminen tarkoittaa, kuten nimimerkki hemputtajakin hyvin tietää, ennalleen palauttamista, eikä sanaa pitäisi käyttää uudisojituksista. Kyse on ojitusten kuivatusvaikutuksen poistamisesta, siis ojien tapauksessa niiden tukkiminen olisi ennallistamista.
Muita ennallistamismuotoja ovat esimerkiksi lahopuun ja palaneen puun palauttaminen, ja ihan uutena innovaationa ravintoketjun ennallistaminen eli petojen palauttaminen ekosysteemiin.
Suomen soista on tosiaan ojitettu suuri osa mutta osa on kunnostusojituskelvottomia, ja on hiljalleen palautumassa luonnontilaan, eli soiksi. Soiden määrä siis hiljalleen lisääntyy ja tätä kehitystä voidaan nopeuttaa ennallistamalla vaikkapa käytetty turvetuotantoalue uudelleen suoksi.
Kyllä voi olla, mutta suurin osa vanhoista kerrostaloista ei ole kovin energiatehokkaita. Katsotaan vaikka yliarvostetun Tapiolan alueen elementtirakentamisen kokeiluilla aikaansaatuja ”harakanpesiä”.
Sivukylillä asuvat eivät useinkaan lentele halpalennoilla viikonlopuiksi Keski-Eurooppaan. Kyse on elämäntyylistä. Täällä kehyskunnissa työmatkat ovat usein yhtä pitkät kuin teillä maalla. Päälle harrasteet joihin mennään usein autolla julkisen liikenteen hitauden vuoksi.
Päästökaupan aiheuttamien windfall-voittojen ansiosta uusiutuva sähkö on kalliimpaa kuin ilman päästökauppaa; aivan päinvastainen vaikutus kuin piti!
Suomen valtio on ilmeisesti saanut myytyä jonkin verran päästöoikeuksia, mutta suomalaisilla metsänomistajilla niitä olisi paljonkin myytäväksi, jos niitä voisi välittää markkinoille. Nykysääntöjen mukaan tämä ei ole mahdollista; ehkä 2020 jälkeen?
On myös toisensuuntaisia tutkimustuloksia. Osoittavat että usein elämäntyyli landella on vähemmän luonnonvaroja kuluttava ja lisäksi siellä asuvilla on usein mahdollisuus käyttää uusiutuvaa energiaa lämmitykseen, toisin kuin useimmilla kerrostaloasukeilla, jotka eivät pysty juurikaan vaikuttamaan kaukolämmön tuotantotapaan.
EU on tehnyt kyllä heikohkoa ilmastopolitiikkaa, esimerkiksi päästökauppa ei ole toiminut ollenkaan. Kioton sopimuksen jatkokausikin on tavallaan turha, kun sopimuksen kattavuus on heikko.
Panokset pitäisi nyt laittaa täysillä vuoden 2020 jälkeiseen aikaan, jotta kattava sopimus saadaan aikaan. Rajoituksia on helppo hölläillä sitten jos näyttääkin viilenevältä. Säästetään fossiilienergiaa mahdollisimman paljon siihen aikaan jossa niitä todella tarvitaan. Suunta kohti uusiutuvia on paitsi kestävää kehitystä, myös hyvää vihreän teknologian bisnestä, myös EU alueen yrityksille.
Kehittyneissä maissa tulisi panostaa päästövähennyksiin ja väestöltään kasvavissa maissa väestövähennyksiin!
Tökkii tuo yhteistyö linjojen siirrossa. Kyllä siirtoa puuhaavan yhtiön olisi kysyttävä oma-aloitteisesti metsänomistajilta tarvittavien liittymien paikat ja toteutettava ne. Ei pitäisi myöskään erehtyä allekirjoittamaan sopimusta korvauksista ennen kuin liittymäasiat ovat selvillä.
On tullut itsekin kokeiltua visakoivulle tervan ja tärpätin seosta, henkiin jäivät vaikka pelkäsin että tökötti voisi tappaa taimet, eikä niitä syöneet hirvet eikä jänikset.
Mutta nyt kallistun kannattamaan tuota jessen aitauskonstia. 9 hehtaaria on sen verran iso ala, että voisi sopia metsästysseuran kokeilualueeksi, eli riistakeskuksesta aita ja seurasta heput asentamaan. Huolto jää itselle, ei ole kohtuuton kulu. Kun taimikko on iso, kierrätetään aita seuraavalle tarvitsevalle. (Ja Metsälehteen juttu onnistuiko. Voisi tehdä jutun jo siitä Jeessinkin systeemistä.)
Tosin tälle talvelle sitä ei ehdi asentaa, vai pysyykö kepit pystyssä jos laittaa lumihankeen?
Tässä ketjussa näköjään keksitään pyörää uudestaan. Tuolla Metlan Metinfossa, Metsälehden Metsäkortistossa ja lisäksi aloittamassani ketjussa ”Hirvieläimet, juurikääpä ja ilmastonmuutos” esitellään tutkimustuloksiin pohjautuvat torjuntaohjeet juurikäävälle, esim. viestini 11.11.2012. Esitelmässään metsätieteen päivillä 2012 Michael Müller esitteli tuloksia ilmastonmuutoksen vaikutuksesta juurikäävän kasvuun. Päivän esitelmälyhennelmät on luettavissa osoitteessa http://www.metsatieteellinenseura.fi.
Eli tutkimustuloksia on kaikista tässä ketjussa kaivatuista asioista, poikkeuksena hirven tallomisen vaikutus tartuntoihin hienojuurten kautta. Sellaisesta ei ole toistaiseksi näyttöä.
Ongelmasta olen samaa mieltä: hirvieläimet estävät paikoin järkevän metsänuudistamisen, mikä on merkittävä lisäkustannus metsänomistajille. Ehdotus että metsästysseurojen tulisi hoitaa alueen vuokrana taimikoille aidat, ja myös huoltaa ne, olisi kannatettava. Aitojahan voi varmaan siirtää eli kierrättää aina sinne missä on taimikkoa. Ehkä innostus kantojen laskemiseen viriäisi kun puolet syksystä menisi jahdissa ja toinen puoli aitoja rakentaessa.
