Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Jyväskylän kaupungin maillahan sijaitsee pieni metsikkö johon laskettiin noin 80-vuotiaalle metsikölle tilavuudeksi yli 1000 mottia, eli vuosikasvu on ollut yli 10 mottia. Suurimpien puiden dimensiot olivat juuri nuo mainitut 40 cm ja 30 m. Tämä on nykymetodeillakin jalostetulla siemenellä ja hyvällä hoidolla yhä useamman mahdollista saavuttaa, myös lehtikuusella ja hybridihaavalla, miksei muillakin puulajeilla hyvillä kasvupaikoilla.
Malleilla kuvataan kuitenkin keskimääräisiä metsiköitä eikä huippumetsiköitä, koska mallien pitää toimia usempien tapauksessa.
Kiitos laskelmista. Kiinnosti vain tietää mitä motti ennustaisi. Mutta jos tästä jotain opiksi otettavaa jäi, yksittäisen metsänomistajan tilanne voi poiketa mallin ennusteesta, siksi maastohavainnot vaikkapa kasvusta ovat hyväksi avuksi päätöksenteossa.
Uudistamispäätöksen tueksi voi puun kairata. Mhyltä voi lainata kasvukauden tai pyytää tilakäynnillä kairaamaan. Jos kasvua ylipäätään on näkyvissä tai 1-2 mm, voi vielä kasvattaa, ja männyllä sydänpuuosuuskin lisääntyy iän myötä. Muuten uudistamispäätöksen voi tehdä rahantarpeen ja vaihtoehtoisten sijoitusten koron avulla.
Kysymyksestä tosiaan unohtui kokeiltavien puiden koko joka olisi lpm 40 cm ja pituus 30 m. Sijainti vaikka Jyväskylä ja korkeus 100 m (tästä en tiedä oikeita lukemia).
Suden jäljelle kommentti: ihminen omilla toimillaan, esim. kuivaamalla soita Indonesiassa, vaikuttaa paljonkin ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen. Lisäksi siihen vaikuttaa kasvillisuuteen ja meriin sitoutuva määrä. Merien sidonta on ollut vähenemään päin mutta kasvillisuutta kasvattamalla voisi hiiltä ilmakehästä poistaa paljonkin. Plus muut hyödyt polttopuuna ja raaka-aineena ja vesitalouden parantajana yms.
Auringon aktiivisuuden luontaiseen vaihteluun sen sijaan emme voi vaikuttaa. Ja seuraava jääkausikin tulee varmasti, kun tarpeeksi pitkään odotellaan.
Onko kuinka suuret erot? Ovatko ne kasvussa vai tilavuudessa ja millaisissa kohteissa? Jos erot ovat pienet, voi ero johtua juurikin eri lailla kattavista lähtötiedoista. Onko esm soistuminen ja kivisyys mukana.
Korvaakohan se metsaan.fi palvelu nämä mallinne? Sinnehän luvataan jopa kasvun päivitykset. Jos lisäksi hakkuut ovat ajan tasalla, tilannekuva omasta metsästä on periaatteessa aika tarkka.
No huh huh. Ajatteletteko että ihminen pystyisi elämään ihmisarvoista elämää kun ilmakehä olisi saastutettu jääkauden torjumiseksi? Entä onnistuisiko yhteyttäminen kun auringon säteilyteho heikkenisi maan pinnalla? Turvallisempaa on elää luonnon antamien reunaehtojen varassa. Eli ei maapallon kantokykyä ylittäen. Sen verran voisi varautua että säästelisi niitä fossiilisia ja turvevaroja sitä mahdollista kylmenemistä varten.
Sitä odotellessa, koetetaan vähentää kulutusta täällä ja väestönkasvua toisaalla. Eletään ihmisiksi.
Ennallistaminen tarkoittaa, kuten nimimerkki hemputtajakin hyvin tietää, ennalleen palauttamista, eikä sanaa pitäisi käyttää uudisojituksista. Kyse on ojitusten kuivatusvaikutuksen poistamisesta, siis ojien tapauksessa niiden tukkiminen olisi ennallistamista.
Muita ennallistamismuotoja ovat esimerkiksi lahopuun ja palaneen puun palauttaminen, ja ihan uutena innovaationa ravintoketjun ennallistaminen eli petojen palauttaminen ekosysteemiin.
Suomen soista on tosiaan ojitettu suuri osa mutta osa on kunnostusojituskelvottomia, ja on hiljalleen palautumassa luonnontilaan, eli soiksi. Soiden määrä siis hiljalleen lisääntyy ja tätä kehitystä voidaan nopeuttaa ennallistamalla vaikkapa käytetty turvetuotantoalue uudelleen suoksi.
Kyllä voi olla, mutta suurin osa vanhoista kerrostaloista ei ole kovin energiatehokkaita. Katsotaan vaikka yliarvostetun Tapiolan alueen elementtirakentamisen kokeiluilla aikaansaatuja ”harakanpesiä”.
Sivukylillä asuvat eivät useinkaan lentele halpalennoilla viikonlopuiksi Keski-Eurooppaan. Kyse on elämäntyylistä. Täällä kehyskunnissa työmatkat ovat usein yhtä pitkät kuin teillä maalla. Päälle harrasteet joihin mennään usein autolla julkisen liikenteen hitauden vuoksi.
Päästökaupan aiheuttamien windfall-voittojen ansiosta uusiutuva sähkö on kalliimpaa kuin ilman päästökauppaa; aivan päinvastainen vaikutus kuin piti!
Suomen valtio on ilmeisesti saanut myytyä jonkin verran päästöoikeuksia, mutta suomalaisilla metsänomistajilla niitä olisi paljonkin myytäväksi, jos niitä voisi välittää markkinoille. Nykysääntöjen mukaan tämä ei ole mahdollista; ehkä 2020 jälkeen?
