Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Myös Abies-suvun kuusia voi kokeilla juurikääpäalueilla, jos niiden taimia tai siemeniä jostain sattuu saamaan käsiinsä. Glan kommentin vuoksi tarkennus: joulukuusiksi, hoidettuina.
Hyviä kommentteja mutta tuossa topintamin selityksessä oli jo niin yksityiskohtaista asiaa että putosin kärryiltä. Oli kuin olisi kuunnellut ”Kukkulan kuningas” tvsarjan sitä hujoppia jolla on Teksasin murre tai ainakin joku sinne päin.
Kiinnostaisi siis että jos lasketaan pääomakulut ja tuotos niin pärjääkö maataloustraktori jos sille lasketaan kuluiksi vain talvikäytön osuus kuluista ja tuotoista. Tai jos ei ole maatalouskäyttöä niin sitten kesähakkuut.
Hankintalisillä ei päätehakkuilla taida pärjätä, eli puhutaan lähinnä harvennushakkuista.
Saaliseläimen käyttäytymiseen eli oleskelupaikan valintaan vaikuttaa, paitsi ravinto, myös saalistuspaine eli petouhka. Siksi susien läsnä ollessa hirvilauma käyttäytyy eri tavoin kuin ilman susia. Aivan tarkkaa tietoa talvilaitumen valinnasta susikannan aluella ei meillä vielä liene, vai onko havaintoja aiheesta?
Ruotsissa velloo tämä sama keskustelu. Sieltä on semoinenkin havainto että suslauman asetuttua metsästysvuokra-alueelle putosi alueen hirvikanta murto-osaan eli alle 1/1000 ha. Metsästäjien into lopahti ja he halusivat purkaa sopimuksen. Lähde Olsson, 2003, Svensk Jakt.
Niin että metsänomistajan yhteiselo suden kanssa voisi hyvinkin sujua, mutta muilla ihmisillä on hankalampaa. Siksi epäilen susikannan lisäämisen – sille tasolle että siitä olisi metsätaloudellista hyötyä – olevan sosiaalisesti kestämätöntä.
Mutta nyt ei siis olla vielä sillä tasolla että susipelkoa tarvitsisi lietsoa. Ehkä metsästäjät kokevat tekevänsä palveluksen antaessaan tietoa kotieläinten omistajille?
Tuo akun kesto on se pullonkaula, eli tämä sopii parhaiten sellaiselle jolla sahaustarve on lyhyt ja satunnainen, tai jos käytössä on sähköt, niin kahdella alulla toimien – toinen akku on aina laturissa.
Kiitos tiedosta että Stihlilläkin on akkusaha.
Käyttötesti olisi hyvä Huskullekin saada.
Tuli vielä mieleen että lapsiperheessä tuo peli on tarkkaan sijoitettava ettei joudu lasten käsiin…
Ja listasta valitsee: Tillståndet i skogen.
Saman tiedon löytää kun hakee googlessa ”Swedish Statistical Yearbook of Forestry”.
Taulukko 4.12 Hirvivauriot eri puulajeilla taimikoissa. Koko maassa vahingoittumattomien runkojen osuus kaikista:
mänty 38
kuusi 79
raudus 79
hies 89Kuva 4.13 Tuoreiden vioitusten osuus kaikista männynrungoista: 10 %.
Taulukko 4.14- Kaatomäärät hirvellä 80-100 tuhatta ja saman verran pienempiä hirvieläimiä.
Ja tässä seuraa uutispommi:
Taulukko 4.15. Hirvikolarit vuodessa 4000-7000 (!). Ja vielä lisäksi 24 000 – 37 000 pienhirvieläinkolaria!
Olisiko asiat meillä kuitenkin hieman paremmin hoidettu? Ruotsissa tulisi ainakin selvästi pienentää pienten hirvieläinten kantaa jo pelkästään liikennevahinkojen vuoksi. Ruotsin pinta-ala on suurempi kuin meillä mutta silti (liikenne)vahinkomäärä on suhteellisesti suurempi.
Tuo metsävahinkomäärää on vaikea verrata kun inventaari on erilainen, mutta kyllä koivut näyttävät selviävän huomattavan hyvin taimivaiheessa. Olisiko ne suojattu? Jos, niin miksi männyt selviävät paljon heikommin?
Palaan asiaan jos löydän vastauksia.
