Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Vapaassa kasvatuksessa (Pukkalan malli) saa käyttää r-sahaa. Kujala käyttää myös, on itse näin kertonut.
Häkkiselle: en ole ihan varma onko käytännössä olemassa ”täyttynyttä” maaperän hiilivarastoa. Tarkoitat ilmeisesti tilaa ”steady state” jossa syöte on yhtä suuri kuin hajotus? Hetkellisesti tällainen voinee vallita, mutta ympäristön muutos ja syötteen muutos muuttavat systeemin tilaa jatkuvasti.
Ei nielu mene nollaksi talousmetsässä josta hakataan pääomaa pois ja se pysyy nuorena. Ranelle vastaan että hiilinielu on vuotuinen kasvu – poistumat. Jos poistuma pienenee, nielu kasvaa. Lisäksi joidenkin ennusteiden mukaan kokonaiskasvukin voi jonkin aikaa kasvaa nostamalla puustopääomaa. Nämä ovat lyhyen aikavälin ratkaisuja mutta jos näitä halutaan, niitä on mahdollista järjestää. Kompensaatiomarkkinan raha tulisi varmaan yrityksiltä pääosin. Verovaroista tuskin liikenee hiilinieluihin rahaa kun metsien suojeluunkaan ei tunnu järjestyvän.
Ilmastopaneelilta kannanotto hiilinieluihin Metsäuutisissa.
Vaje suhteessa EU-tavoitteisiin ei ole harmiton ja seurauksia tulee, mutta vielä ei tiedetä millaisia. Seuraavalla sopimuskaudella alkaen vuodesta 2026 olisi hyvä päästä tavoitteisiin, mikäli EU jatkaa nykyistä nielupolitiikkaa.
Tarvittava määrä hiilinieluyksiköitä saataisiin kyllä kasaan luontoarvomarkkinoilta, samoin tarvittava määrä suojelualueita. Muun muassa metsäekonomisti Olli Tahvonen on esittänyt, että metsänomistajat voisivat tarjota kohteita markkinoille. Toteutus voisi olla esimerkiksi vuosivuokra, joka suunnilleen vastaisi vastaavan metsäalueen vuotuista tuottoa metsätalouskäytössä. Tämäkin tapa olisi kallis kerrannaisvaikutusten kautta, mutta verovaroja ei kuluisi.
Sitten on erikseen kysymys siitä, millä ja miten hyvillä mittareilla EU-ilmastopolitiikan onnistumisia seurataan. Siellä maaperän epävarmoille muuttujille kannattaisi ehkä antaa pienempi paino kuin puuston varmoille muuttujille.
Ilmeisesti on sallittua jäljittää hirviä dronella, eli talviset tihentymät saadaan paikannettua. Tiedetään missä tarvitaan lisätoimia eli talvilaitumia ympäröivien alueiden täsmämetsästystä. Lopuksi voidaan jakaa alueiden lihasaaliit kaikkien kesken tasapuolisesti? Ongelma ei ehkä olekaan metsästyksen järjestämisessä vaan saalismäärän alenemisessa. Männyn ja koivun kasvatuksen kannalta optimi hirvikanta on alempi kuin lihasaaliin kannalta optimi kanta.
Perko hyvä.
Kuten on aiemminkin keskusteltu, myös se puusto joka on kasvanut 30 tai 40 vuodessa avohakkuualalle on tuloa. Ainakin ensiharvennus tehdään jo tuona aikana; etelässä tehdään jo toinenkin harvennus, ja koivulla kenties päätehakkuukin.
Myös se raha joka saatiin avohakkuusta vuonna 0 voidaan sijoittaa ja on tuloa, ei vain jatkuvan harvennuksen tulo.
Tiirolan FB-sivulla lukee että esitys on tulossa eduskuntaan. Asia ei ollut esillä puoliväliriihessä. Lausuntoaika on juuri päättynyt 9.4. Arvioitu esittelyviikko 19/25 eli silloinko eduskunta keskustelee?
