Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Kuulostaa hyvältä reseptiltä tuo isaskarin: puulajin vaikutus huomioon.
Laitoin HS-keskusteluun löytämistäni havainnoista yhteenvetoa, kun siellä ehdotettiin, että metsälain muutos 2014 pilasi hakkuutavat ja nyt pitäisi ottaa kasvutoimeksi ennen lain muutosta voimassa olleiden ikä- tai järeyskriteereiden palauttaminen uudistushakkuisiin. Hakkuutavat olivat siis pilaantuneet jo ennen metsälain muutosta 2014. Osasyyksi heikkoihin tuloksiin tunnistettiin huonot taimikonhoidot ja energiahakkuut.
Nyt olisi sitten korjausliikkeen paikka. Metka-tuella säntilliset taimikonhoidot, harvennusten voimakkuuksia hiukan alas ja kiertoaikoja maltillisesti ylös. Uudistamisajankohdan säätelyä ei ole hallituksen toimenpidepaletissa mukana.
AJ:
”Metsälain muutos toi vuonna 2014 sallituksi jatkuvan kasvatuksen hakkuun, jossa kasvatusmetsään sai tehdä varsin voimakkaan harvennuksen. Aiemmin lain suojassa olleita puronvarsien metsiä vapautui hakattaviksi – muun muassa silloin, kun puron toinen puoli oli lainvastaisesti hakattu aiemmin. Päätehakkuut sai tehdä minkä ikäiseen ja kokoiseen metsään tahansa.
2019 Metsätieteen päivillä Aki Hostikka Metsäkeskuksesta kertoi hakkuiden ja uudistamisen seurannan havainnoista. Metsiä uudistettiin havaintojen mukaan 2010-luvulla (siis jo ennen metsälain muutosta) jonkin verran aiempaa nuorempina. Jaksollisissa hakkuissa yleisin virhe oli liian harvaksi hakkaaminen ja jatkuvissa hakkuissa puustovauriot. Esitelmän löytää Suomen Metsätieteellisen Seuran nettisivuilta: Muutoksen vaikutus käytettyihin hakkuutapoihin ja metsien uudistamiseen.
Metsälain ilmastovaikutuksista on kuin onkin tehty raportti ”Metsälain ilmastovaikutusten arviointi: Lisäämällä maltillisesti metsien kiertoaikoja ja vähentämällä harvennusvoimakkuuksia parannettaisiin metsien hiilensidontaa.”
Luken uutisessa 12.4.2023 kerrotaan samaa viestiä kuin Metsäkeskuksen havainnoissa. Vuoden 2006 metsäasetuksen ja metsänhoidon suositusten muutosten jälkeen harvennusvoimakkuudet kasvoivat ja puuston keskiläpimitat uudistamishetkellä laskivat. Metsät myös varttuvat nopeammin uudistamisjäreyteen. Muutos ei siis liittynyt suoraan metsälakiin, vaan tapahtui jo aiemmin.
Ajankohtainen raportti lukea juuri nyt, kun hallitus mietti puoliväliriihessä millä keinoin kasvua saisi metsiin lisää. Hallituksen resepti: informaatio-ohjausta, metsän uudistamisen vauhdittamista, puuston tiheämpänä kasvattamista, metsäpinta-alan lisäämistä ja lannoitusta. Turvemaiden täsmäkeinot edellisten lisäksi: vedenpinnan nosto, jatkuvapeitteisyys ja tuhkalannoitus. Päätehakkuun ikää ja/tai järeyttä ei ole katsottu tarpeelliseksi tai suotavaksi asiaksi säädellä, eli ehkä sen vaikutus tulisi kuitenkin olemaan kokonaisuudessa pieni.”
http://www.hs.fi/suomi/art-2000011184899.html
https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/553349/luke-luobio_49_2023.pdf
Päätelmät ohjausvaikutuksista
• Hoidetuissa runsaspuustoisissa metsissä puuston kasvu ja hiilensidonta on merkittävästi suurempi kuin harvoina kasvatettavissa metsissä.
• Männiköissä puuston kasvu ja hiilensidonta vähenee voimakkaan harvennuksen jälkeen enemmän kuin kuusikoissa. Nuorissa harvennusmänniköissä hyvin voimakas harvennus voi vähentää puuston kasvu kolmanneksella verrattuna normaaliin, suositusten mukaiseen harvennusvoimakkuuteen.
• Metsänhoitosuositusten mukaiset harvennusmallit on laadittu painottaen metsänkasvatuksen kannattavuutta. Ne eivät ole optimaalisia ainespuun määrällisen tuotoksen eikä puuston hiilensidonnan näkökulmista.
• Maltillinen päätehakkuujäreyden nostaminen ja voimakkaiden harvennusten välttäminen lisäisi merkittävästi talousmetsien puuston hiilensidontaa ja ainespuun tuotosta metsänkasvatuksen kannattavuutta heikentämättä käytettäessä maltillisia korkokantoja.
• Kiertoajan pidentäminen merkittävästi ei sovellu metsiin, joissa erilaiset tuhoriskit lisääntyvät puuston iän myötä. Eniten riskialttiita kohteita löytyy maan eteläosien puhtaista kuusikoista juurikääpä-, tuuli- ja hyönteistuhoriskien vuoksi.
• Metsien varhaishoidon vaikutukset puuston hiilensidontaan ovat vähäisiä, jos metsissä kuitenkin tehdään taimikkovaiheen jälkeen kaupalliset harvennukset. Metsänviljelyn ja varhaishoidon avulla voidaan lisätä tukkipuukertymiä, parantaa puuraaka-aineen laatua ja jalostusarvoa ja parantaa metsänkasvatuksen kannattavuutta.
Pentti, lukaise IBFRA-raporttia? Luonnonmetsien kasvu jää muistaakseni pienemmäksi kuin 2/3, olisiko luokkaa puolet talousmetsistä? Ilmiö johtunee niiden yleisesti vanhemmasta ikärakenteesta.
Raportti metsälain ja aiemman metsäasetuksen vaikutuksesta hakkuisiin.
Ilmeisesti talouskasvu avitti aiemmin kun kyettiin rakentamaan ja investoimaan. Nyt kun talous ei kasva, rahaa ei riitä oikein mihinkään, mutta päästöt alenevat mukavaa vauhtia. Nyt sitten joidenkin mielestä pitäisi ilmasto- ja luontotavoitteiden vuoksi nitistää vielä loputkin harvat kannattavat toimialat kuten metsäteollisuus.
Perassic Park: Liian negatiivisen uutisvirran seuraamisen liikakäytön sijaan pitää asennoitua Elämä on tässä ja nyt -asenteella! Tämä on hyvä ohje.
Päivittäisiä Trump-shown uusintoja ei ole pakko katsoa. Tosin meidän on syytä hieman pelätä mitä tuutista tulee. Tuleeko esimerkiksi Ukrainan rauhanneuvotteluista ulos sellainen ukaasi Euroopalle, että Venäjän pakotteet on pakko purkaa? Taivummeko siinä tapauksessa vai uhmaammeko Yhdysvaltoja? Ukraina voi joutua taipumaan alueluovutuksiin, mutta se on kyllä väärin, jos sen tai muiden maiden on pakko tunnustaa ne – de jure tai de facto.
Ihmisten tilanteet ovat erilaisia, ja niitä varten on se turvaverkko, josta hallitus leikkaa.
Esimerkiksi Hesarin mielipiteessä kirjoitti eräs uupunut kahden lapsen yksinhuoltaja, joka ei saa perittyä elatusmaksuja. Lukijat yrittävät kommenteissa antaa tukea: elatusmaksuja voi periä oikeudessa ja kantaja eli lapsi saa oikeusapua ilmaiseksi. Äidillä ei kuitenkaan ehkä ole enää voimavaroja lähteä ajamaan asiaa. Tässä tapauksessa perheelle tulee tuloja työssäkäynnistä, mutta palkka ei riitä riittävän suuren asunnon vuokraan. Myös auto tarvitaan arjen pyörityksestä selviämisessä. Se voi olla välttämätön niin kauan kuin on esimerkiksi lapsi päiväkodissa.
Eli pitäisikö tässä tapauksessa yhteiskunnan tulla apuun, eli maksaa ainakin asumistuki ja elatusapu? Asumistuki tulee myös yrittäjien hyväksi, koska sen avulla pienipalkkainenkin voi asua pk-seudulla ja vastaanottaa niitä töitä jotka eivät yksinään elätä.
Näin kitkeriin mietteisiin päädyttiin Hesarissa AP:n kanssa. Koko keskustelu aiemmassa viestissä.
AP:
Vanha keskustalainen ajatus on, että kaikesta pitää maksaa tukia. Tosiasiassa lainsäädännössä pitää voida palata takaisinpäin ilman korvausmaksuja, jos havaitaan, että on tapahtunut virhe. Kaikilla muilla toimialoilla on kiristetty ympäristösääntelyä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, vain metsäalalla on menty hulppeasti päinvastaiseen suuntaan. Ilmastolakikin edellyttää, että tapahtunut virhe pikaisesti korjataan.
AJ:
Ehkä muutkin kuin keskustaa kannattavat metsänomistajat ovat sitä mieltä, että ilmasto- ja luontokatopolitiikkaa ei saa maksattaa metsänomistajilla, vaan ne kuuluvat meille kaikille yhteisesti.
Jos unohdetaan hakkuiden siirtyminen muualle, niiden vähentäminen voidaan nähdä ilmastotekona. Pienet laput silmille kuitenkin tarvitaan. Kannattaa lukea mitä prof. emer. Pekka Kauppi asiasta lausuu.
Monimuotoisuustavoitteiden saavuttaminen on mahdollista vapaaehtoisinkin keinoin, erityisesti jos suojelun rahoitus saadaan kuntoon. Ei taida tulla tällä hallituskokoonpanolla; ainakaan vielä puoliväliriihestä vanhojen metsien lisäsuojelun rahoitusta ei ole uutisoitu. Vanhojen metsien kriteeritkin on hyväksytty joten nyt voisi ryhtyä toimeen. Metsähallituksen kireä tuottotavoite kyllä pakottaa sen hakkaamaan edelleen paljon.
Metsälain muutokseen oli aikoinaan perustelut jotka eivät liene vielä 10 vuodessa vanhentuneet.
Nimimerkki AI näyttää kantavan minulle kaunaa edelleen. Ehkä siitä kun en opponoinut Kurjen lajianalyysejä. Arvelin että se soppa ei kaipaa lisää kokkeja.
