Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Käytännön syistä on pakko käyttää lähteitä, ei kaikkea maastossa kerättyä tietoa voi käydä tarkistamassa (oman metsän osalta pystyy) eikä tutkimuksia toistaa. Omaa kokemustietoa voi hyödyntää lisäksi.
Valuma-aluetyökalu vaikuttaa tarpeelliselta mm. Metkan suometsänhoidon tuen ja ennallistamisten toteutuksessa. Toivottavasti sille tai vastaavalle saadaan jotain kautta jatkoa. Esimerkiksi ministeriöiltä, tutkimusyhteistyön kautta (Luken tai Syken tutkimusvaroista) tai säätiöiltä, joista esimerkiksi BSAG rahoittaa vesiensuojelutyötä.
https://www.metsalehti.fi/uutiset/metsakeskus-saastaa-valuma-aluetyokalu-pois-kaytosta/#d22ca7cc
Jos Trump toimisi loogisesti, hän täräyttäisi kovat tullit myös muille kuin Intialle venäläisöljyn ostamisesta. Katsotaan… hyvä että Trump toimii.
Intia ja Kiina rahoittavat öljyostoillaan Venäjän sotaa Ukrainassa ja Kiina toimittaa lisäksi materiaaliapua.
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/515f45c6-265a-495a-aba0-d53af4ab080b
Mutta iltauutisissa on Marcus luennoimassa hömppätintistä, sameista vesistä ja hiilinieluista. Olisi edes otettu toinen mielipide mutta ei. Hiukan on yksipuolista journalismia.
Risuranen asiallinen ihmettely avohakkuiden sallimisesta luontojärjestöjen sertissä on julkaistu.
Marcus Walsh arvelee YLE:n videolla, että hiilinielujen romahdus, hömötiaiskato ja vesistöjen samentuminen ovat kaikki avohakkuiden aiheuttamia. Hömötiaista auttanee kyllä peitteisyyden säilyminen, mutta ei metsä välttämättä tarjoa sille ruokaa eikä pesäpaikkoja, jos niistä ei erikseen huolehdita. Samentuminenkin on mahdollista, jos tehdään laajalla alueella avohakkuuta, kunnostusojitusta ja/tai maanmuokkausta. Vaikutus pitää kuitenkin suhteuttaa samaan aikaan samalla alueella tehtyihin muihin maankäytön toimiin. Kaikista suurin riski on varmaan maatalouden turvemailla ja vesistöön viettävillä hienojakoisilla kivennäismaan pelloilla, joita muokataan vuosittain? Hiilinielujen romahdus tulikin jo käsiteltyä toisaalla.
Komppaan edellisiä. Innofor sai kivasti mainosta, kumma ettei Arvometsää nyt mainittu. Avohakkuiden mainehaitta on toimijan väite joka voi pitää paikkansa heidän asiakkaidensa kohdalla. Pitäisi olla tarkempaa tietoa siitä kuinka moni metsäteollisuuden asiakas oikeasti haluaisi avohakkuuvapaata puuta. Oliko sahateollisuuden edustaja vai kuka joka totesi jokin aika sitten että suurinta osaa asiakkaista ei kiinnosta edes sertifikaatit; kunhan puu ei ole laittomasti hakattua niin se riittää.
YLE:n uutinen on aiheellinen ja muuten melko asiallinen, mutta avohakkuun turmiollisuus hiilinieluille olisi kannattanut jättää pois. Yleisön keskustelu on osittain heikkotasoinen, yleismedialle tyypillinen juupaseipästely, jossa itse uutisartikkeli jää sivuosaan. Joukossa kuitenkin ilahduttavasti myös metsänomistajien järkikommentteja!
Se on Nostokoukku totta, että metsänomistajat pakotettiin jaksolliseen menetelmään jonkin verran väkivaltaisesti, käyttäen rauhoituksia, mhy:n metsäneuvojia ja pakollisia vakuustalletuksia vipuvartena. Ei varmaan olisi haitannut, jos osa omistajista olisi saanut jatkaa valitsemallaan metsänhoidon linjalla eli silloisia harsintoja. Metsänhoitoon tehtiin jonkin verran yli-investointeja, pahimpana niistä ylivertainen ojitusponnistus.
Nyt on tehty korjausliike, mutta onko menty vapautusliikkeessä liian pitkälle toiseen suuntaan? Mikä tahansa on sallittua, myös metsän hyvin harvaksi hakkaaminen. Kunhan jonkin verran puita jää pystyyn, uudistamisvelvoitetta ei ole.
Nuorisossa on pariskuntia, joissa molemmat metsästävät, esim. telkkarin eräohjelmassa on ollut esimerkkejä. Voi tehdä hyvää parisuhteelle, jos molemmilla puoliskoilla on jokin oma harrastus, josta saa kodin ulkopuolisia virikkeitä. Osa meistä on myös sen tyyppisiä, että akkuja tarvitsee ladata välillä yksin, joko metsällä tai kotona.
Aika räväkkä mielipide, kuten Mettänpeikolla usein. Keskustelu on vaikeaa, kun edes perustiedosta ei olla yhtä mieltä.
Osatotuus on edelleen osatotuus, jonka pohjalta ei pidä tehdä politiikkaa, vaan päätettävää asiaa pitää katsella monelta kantilta. Ei Suomen metsien sopiva hakkuiden määrä ratkea yhden muuttujan eli korvausvaikutuksen pohjalta.
Samaan tapaan metsien ilmastovaikutus ei parane sillä että luovutaan nyt avohakkuista. Mikä siinä onkaan että tämä asia on niin vaikea maallikoiden ymmärtää – siis se että avohakattu alue pinkaisee muutamassa vuodessa hyvään kasvuun ja edellisen puusukupolven edelle. Se ei jää rasittamaan hiilitasetta pysyvänä vajeena. Sen sijaan jos nyt siirrytään laajasti avohakkuuttomaan malliin tai jos vähennetään hakkuita olennaisesti ja pysyvästi, synnytetään kasvun vajetta eikä saada tulevina vuosikymmeninä metsistä sitä hyvinvointia mikä olisi mahdollista saada.