Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Oletko Gla sitä mieltä että riistaväen Sorkkia sekametsässä -ohjeita ei metsänomistajan kannattaa alkaa noudattaa? Reikäperkausta en itse tekisi. Se idea että haluttua lehtipuumurkinaa (paju, haapa, pihlaja) jätetään varttuneempiin männyn ja kuusen taimikoihin kuulostaa ajatuksena järkeen käyvältä.
Muuten ihan hyvä jutustelu Isomäen kanssa Kirkko ja kaupunki -lehdessä, mutta Suomen metsien palaaminen hyvin suureksi hiilinieluksi taitaa olla valitettava väärinymmärrys Isomäeltä. Aika näyttää, olisi tietysti ihan kiva yllätys jos se olisikin totta. Risto Isomäki: ”Minua vain hirvittää se tapa, jolla myös suomalainen ilmastokeskustelu on irtautunut faktoista tai pyrkimyksestä keskittyä parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon.” Tässä taisi käydä niin päin että puhuja itse irtautui faktoista. Hän väittää että Suomen metsät ovat palanneet suureksi hiilinieluksi mm. parempien säiden ja hakkuiden romahtamisen vuoksi. Isomäki myös väittää että maaperän hiilivarastojen laskenta ei perustu mihinkään. Oi voi.
Löysin ehkä Isomäen sähköpostiosoitteen. Lähetän Annikan ym. raportin luettavaksi.
Saisiko tuo Pohjolan ydinaseen suunnittelu Putinin miettimään mitä kehitystä tuli laitettua alulle? Aasiassakin on kasvavaa kiinnostusta ydinaseisiin ainakin Japanin ja Etelä-Korean suunnalla Trumpin tuuliviiripolitiikan vuoksi: ei tiedetä kuinka luotettava liittolainen tänä päivänä on.
Jotenkin tuntuu jyrkältä suhtautuminen pesimäaikaisiin hakkuisiin, erityisesti Ruotsissa (tapaus Gunnar Jansson). Kertaluonteinen haitta eli yhdessä hakkuussa tuhoutuvien pesien määrä on pieni verrattuna elinympäristön pysyvän muutoksen vaikutukseen – erityisesti avohakkuussa mutta myös harvennuksissa.
Meilläkin suositukset viedään lakiin. ”Suunniteltu lakiesitys kieltäisi puunkorjuun rehevissä lehtipuuvaltaisissa metsissä, korvissa ja rantametsissä lintujen pesintäaikana kokonaan. Myös hakkuun toteuttajalle tulisi lisävelvollisuuksia. … leimikot pitää käytännössä suunnitella juuri ennen kesähakkuita … metsän hakkaajaa velvoitetaan tekemään ennakkoarviointi alueen linnustollisista arvoista ja suunnittelemaan toimenpiteet, joilla lintujen häirintä estetään … pitää olla yleisessä tiedossa, mitä ne uhanalaiset ja harvinaiset lintulajit ovat, joita häirintäkielto koskee. Sijaintitieto ei voi olla salattua tietoa, vaan se on ehdottomasti luovutettava metsänomistajalle ja hakkuun suunnittelijalle, jotta lakia ylipäätään voi noudattaa.”
Esitystä voi kommentoida vielä muutaman päivän ajan.
Hyvin kiteytetty Kurki. Helpompi lukea kuin numerosulkeiset.
Elävän puun hakkuusäästön pitäisi olla samaa suuruusluokkaa meillä ja Ruotsissa. Löytyikö tähän selitystä mistä johtuu?
Ehkä voi olla niinkin että meidän maaperä on jo stabiloitunut nykyisen kasvun kanssa? Kasvava lämpö lisää sitten hajotusta ja maaperän hiili alkaa vähentyä, ts. voidaan saada jatkossa myös kangasmailla maaperän päästö kuten turvemailla on.
Ruotsin maaperäinventointi on hidas reagoimaan muutoksiin, jos yksi koeala mitataan 10 vuoden välein, ja näin ollen muutos tulee meihin nähden myöhemmin näkyviin. Meidän mallipohjainen tarkastelu puolestaan voi yliarvioida turpeen hajotusta nyt, mutta tarkentuu myöhemmin. Metsänhoito voisi tukea tätä kehitystä pyrkimällä pois syvistä ojista.
Avainsana lienee tuo ”ovat aiheuttaneet” eli silloin kun ojat ensi kerran kaivettiin ja turpeen hajotus saatiin vauhtiin tuli suurimmat päästöt. Samoin käy nytkin kunnostusojitettaessa että tulee vähintään kiintoainetta jonkin aikaa enemmän.
Hiilineutraaliustavoitteesta ja metsien käytöstä ilmastonmuutoksen torjunnassa ei tarvitse luopua kokonaan, mutta aikataulua ja keinoja kannattaa miettiä monelta kannalta.
*
Tekninen huomautus: hiilinieluista puhuttaessa kannattaa nielut merkitä aina selvyyden vuoksi etuliitteellä – (miinus). Esim. Annikan ym. raportissa Taulukko 1. Uusimman hiilinielulaskelman tulos sivulla 9 etumerkit ovat väärinpäin. Entä miksi luottamusväli on toispuoleinen eli esim. elävän puuston nielun 11,1 luottamusväli on 6,5 – 11,1? Sen verran intensiivistä tekstiä, että jaksaa lukea vain pätkän kerrallaan joten kestää hetken…
ilmastonmuutos/luontokato >< metsätalousasetelma. Hyvä kysymys, jossa hyötyjät ja haittojen kärsijät eivät ole ihan selkeät ryhmät. Se on selvää, että Suomen luonto hyötyy, jos torjumme luontokatoa. Mutta ketkä hyötyvät ja ketkä kärsivät haittoja, jos vähennämme meillä metsien käyttöä? Koheneeko ilmasto, jos hakkuut tehdään kuitenkin muualla? Haittoja koituu muillekin kuin vain metsänomistajille – itse asiassa ihan kaikille verovarojen vähenemisen kautta.
*
Pientä toiveikkuutta viriää Ukrainan kannalta, vaikka rauhanneuvottelut eivät etene ja talvipakkaset kurmottavat kansaa. Musk otti pois Starlinkin paikannuspalveluita ja Intia otti pois öljytuloja.
Viisi ohjetta yritysjohtajille
1. Hyödynnä teknologiaa
2. Ymmärrä geopolitiikka
3. Älykkäämpää energiaa
4. Kohdenna pääoma
5. Investoi ihmisiin
Joskus ollut puhetta siitä kuinka paksuja turvekerroksia soiltamme löytyy. Luken raportti ”Kuivatuksesta kosteikkometsätalouteen” kertoo että ohutturpeisia eli alle 30 senttiä paksuja turvekerrokseltaan on hyvin vähän metsätalouden maalla ojitetuissa suometsissä.
Onneksi päästöt eivät riipu niinkään turvekerroksen paksuudesta vaan vesipinnan korkeudesta. Mutta turpeen paksuus kertoo ennusteen sille kuinka kauan hajoamispäästöt vielä voivat jatkua, eli ilmeisesti vielä hyvin pitkään. (Kuva 3 raportin sivulla 10.)
