Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Satelliitti ei erottele metsämaata ja maatalousmaata eikä maankäyttöä muusta päästelystä. En tiedä onko virhe olennainen, jos jää vaikka turvepeltojen typpioksiduuli pois. Metaanin päästö soilta ei ehkä ole vakava puute, koska vakiosyöte metaanin hajotuksesta hiilidioksidiksi on kuitenkin mukana. Kuitenkin päästöraportin ohjausvaikutus (johon Ojanen kiinnitti huomiota) jää pois, jos päästöjä ei enää eritellä maankäyttöjen mukaan tai sektoreiden mukaan vaan otetaan yksi könttälukema taivaalta käsin.
Sellaisen yleistyksen voi metsistä tehdä, että yleensä aina maaperän hiilen varasto on suurempi kuin kasvillisuuden. Tämä sääntö ei päde kaikissa ekosysteemeissä, esimerkiksi sademetsissä tilanne on monesti toisin päin. Ilvesniemi taisi käyttää talousmetsissämme suhdetta 40/60 kuvaamaan kaikkea maanpäällistä suhteessa maanpinnan alla olevaan, ml. elävä ja kuollut hiili? (Tämä luku ilmeisesti tarkentuu pian joten ei takerruta siihen.)
Luonnonmetsien hiilistä tutkimustieto ei ole kattavaa. Pohjoisen havumetsän osalta voi tutkailla IBFRA:n raporttia. Häiriödynamiikka aiheuttaa hiilen kertymiseen säännöllisiä epäjatkuvuuskohtia: häiriöt purkavat maanpäällisiä kasvillisuuden varastoja ilmakehään – siis enemmän kuin maanalaisia. Tämä voi olla pääsyy siihen, miksi maaperään on voinut kertyä suuria varastoja. Toinen selitys on soistuminen.
IBFRA: Sustainable boreal forest management challenges and opportunities for climate change mitigation
Satelliitin tekemä hiililaskenta ei ehkä yksinään riitä, kun se ilmeisesti huomioi vain hiilidioksidin, muut kasvihuonekaasut jäävät laskelmasta pois. Suomen osalta pitäisi huomioida esimerkiksi peltojen runsaat typpioksiduulit.
Politiikkaa on IPCC-ohjeistuksen mukaisessa raportissa mukana ainakin sen verran, että huomioidaan vain ihmisvaikutteiset päästöt. Satelliitti ei erottele luontoa ja ihmistä, eli se ottaa mukaan mm. ojittamattomien luonnonsoiden hiilen sidonnan.
Satelliittihavaintojen avulla saataisiin kyllä se toinen mielipide hyvin kustannustehokkaasti. Jos haluttaisiiin voitaisiin tehdä (huom.) poliittinen päätös. että hiilidioksidin seuranta riittää ja luonto saa olla mukana.
Korkein marginaalivero kai juuri päätettiin rajata 52:een.
Mites sitten suu pannaan jos uusista verohelpotuksista ei tulekaan tarpeeksi kasvua? Purran lausumat ovat kuin inflaatiota vahtivan Christine Lagarden: tuleva kehitys määrää eikä lupauksia anneta. Huomataan ehkä että varmaa kasvun reseptiä ei ole oikealla eikä vasemmalla. Hallituksella oli myös jotain hyviä päätöksiä kuten tutkimukseen ja koulutukseen liittyviä. Näiden lisäksi tarvittaisiin paljon työperäistä maahanmuuttoa, sanoi yksi ekonomisti (ehkä Mika Maliranta) radiossa. Juuri nyt ei kyllä vaikuta siltä että työvoimapula rajoittaisi kasvua – päin vastoin työttömien armeija on suuri. Huonoa hallituksen toimissa on se että se tuottaa lisää köyhiä.
Sitten jos kasvua joskus tulee, se voi olla huono uutinen hiilineutraaliuden saavuttamisen kannalta.
