Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Kasvuturpeen käyttö on niin pientä, että eipä taida valtion hiilitasemittari paljon värähtää, kun hiiltä siirretään suolta pellolle? Se on merkittävämpi asia jos todetaan (ja osataan mitata ja laskea) että turvekankailla, joita meillä on isot pinta-alat, turpeen hajoaminen ensin hidastuu ja lopulta loppuu.
Ehdotus että sekapuusto voi olla alemmassa latvuskerroksessa ja alempiarvoisia monimuotoisuuspuulajeja on hyvä. Lehtisekapuustoa voi suosia myös riistatiheiköissä ja säästöpuuryhmissä, eli erotetaan jossain määrin kasvatettava talouspuusto ja monimuotoisuuspuusto alueellisesti toisistaan. Sama periaate kuin siinä että ripotellaan osittain suojeltavia ja tiukasti suojeltavia kohteita jokseenkin tasaisesti maisemaan. Ei ole tarvetta vanhentaa ja näivettää kaikkea talousmetsää.
Hämärä muistikuva on, että sekapuusto häiritsee kuoriaisten suunnistamista. Löydökset:
1. Development and implementation of a spruce bark beetle susceptibility index: A framework to compare bark beetle susceptibility on stand level.
Luku Birch artikkelista. Tutkimukset koivun osuuden vaikutuksesta ovat osin ristiriitaisia. Toisaalta: on havaintoja joiden mukaan muista puulajeista kuin kuusesta erittyvät haihtuvat yhdisteet karkottavat kuoriaisia. Sekametsää pidetään vastustuskykyisempänä kuivuutta ja myrskyjä vastaan jotka altistavat kuoriaistuhoille.
Esim. ”experimental studies showing that non-host volatiles do deter bark beetles … Additionally, mixed stands, particularly conifer-broadleaves mixtures, are often more resilient to storms and droughts (which are two factors that increases spruce bark beetle susceptibility) and to specialist insect damage”.
2. Direct and mediated impacts of mixed forests on Norway spruce infestation by European bark beetle Ips typographus. ”Mixed forest cover has a direct negative effect on beetle infestation in forests.”
Ainakin nämä tuoreet artikkelit viittaavat siihen suuntaan, että sekametsällä voi olla suojaavaa vaikutusta kuuseen.
Putinin politiikan takapiru Alexander Dugin X:ssä: ”Vote AfD or we will occupy Germany once more and divide it between Russia and USA.”
Äänestä äärikoikeistoa tai me jaamme Saksan jälleen keskenämme.
Voisi sanoa että naamiot on tosiaan riisuttu. Sekä Trumpin että Putinin hallinto täyttävät natsismin tai kansallissosialismin eräät tunnusmerkit. Putinin hallinnon tarkoitus on levittää natsismin venäläis-amerikkalainen sovellus Euroopan pääaatteeksi. Tavoitteena on syrjäyttää ne arvot, joiden pohjalle EU rakentuu. Euroopassa saat nyt olla vapaasti vihervasemmistolainen tai lähes äärioikeistolainen tai mitä tahansa niiden väliltä.
Pitäisikö järjestää uusii ETYK, Lavrov kutsutaan pääpuhujaksi. Ensinnä määriteltäisiin mikä on natsi. Toiseksi voisi keskustella siitä miksi Venäjä katsoo olevansa oikeutettu määrittelemään Euroopan arvot puolestamme. Ei USA:ssakaan ihan kaikki jaa Trumpin arvoja: kolmasosa äänesti rep. puoluetta, kolmasosa dem. puoluetta ja kolmasosa ei äänestänyt. Venäläisten arvoista emme tiedä kun siellä ei ole vaaleja eikä mielipidekyselyitä.
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/924fd009-c3ae-4fc7-8ed9-2e9926e9d00f
Kiitos Visakallo, uutta tietoa! Eli turvetuotantoalueilta nostetusta kasvuturpeesta voi jäädä merkittävä osa (lähes 30 %) pysyvästi hajoamatta. Viittaa siihen suuntaan että myös ojitetun turvemaan kasvualustasta voisi jäädä iso osa hajoamatta. Jossain vaiheessa turvemaaperä voi saavuttaa lähes tasapainotilan, jossa kariketuotanto ja hajotus ovat pitkällä aikavälillä yhtä suuret. Vaihtelua vuosien välillä olisi edelleenkin: esimerkiksi avohakkuu nollaisi muutamaksi vuodeksi kariketuotannon ja metsätuho moninkertaistaisi sen. Poimintahakkuualueella heilahttelua olisi vähemmän.
Säiden mukaan. Juuri nyt vaikuttaa siltä että kasvukausi ei ala virallisesti tänä vuonna ennen vappua edes etelässä. Ahvenanmaalla ehkä? Yksittäisinä päivinä voidaan ylittää +5 C vuorokauden keskilämpötilassa. Silmut alkavat pikku hiljaa aueta puissa ja lehdet kehittyvät.
Ilmatieteen laitos: ”Varhaisimmillaan kesä on vuodesta 1961 lähtien alkanut Etelä-Suomessa 19.4. vuosina 2000 ja 1990. Maan keskivaiheilla kesä on alkanut varhaisimmillaan jo huhti-toukokuun vaihteessa, vaikka yleensä tässä vaiheessa siirrytään vasta talvesta kevääseen. Myöhäisimmillään kesän alkaminen saattaa maan etelä- ja keskiosassa venyä kesäkuun puolelle.”
http://www.ilmatieteenlaitos.fi/kesatilastot
Sijoittajan sudenkuopat. http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000011146876.html
Joo sama täällä, pienemmän riskin tien valitsisin.
Ylihakkuista tarvittaisiin tilastotietoa: kuinka isoilla pinta-aloilla niitä tehdään ja kuinka suuri vaikutus niillä on puuston kasvuun valtakunnallisesti. Osa näistä voi olla aavistushakkuita eli esimerkiksi ennakoidaan mahdollisia tulevia rajoituksia.
