Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Korkojen lasku tukisi kyllä meillä talouden kasvua. Saa nähdä elpyykö esimerkiksi rakennusala pikku hiljaa. Jos elpyisi, sitten osakkeilla voi mennä kohtalaisesti. Pitäisi pystyä ennustamaan voittavat yritykset, mikä on vaikeaa. Osingotkaan eivät lämmitä, jos sijoituksen arvo putoaa. Ekonomistit ennustavat pankeille nyt korkojen alentuessa heikompaa tuloskehitystä, mikä näkyy esimerkiksi suomalaisten paljon omistaman Nordean kurssissa.
Tuo on ihan mielenkiintoinen asia pohtia onko metsäekosysteemin hiilitaseissa mahdollista saavuttaa jokin pysyvä tasapainotila. Vai onko systeemissä käynnissä jatkuva muutos tilasta toiseen. Muutosajureita ovat metsän käsittely, metsän perimän muutos (jalostus) sekä muutokset kasvutekijöissä (ravinteet, lämpö, vesi). Jatkuvat kasvattajat uskovat pysyvään tilaan, itse uskon enemmän jatkuvaan muutokseen.
Tarinaa okakaarnakuoriaisesta, maamme monimuotoisuuden lisääjästä.
Luontoillassa toistettiin jälleen käsitys että Suomessa kuuluisi olla suuria laiduntajia eli esimerkiksi mammutteja tai visenttejä. Mutta kun meillä ei ole laajoja ruohoalueita luontaisesti missään, niin missä ne eläisivät jos ihminen ei olisi asuttanut Suomea? Maankohoamisrannikollako?
Jos Tolopaista kiinnostaa sielujen vaellus etsi juutuupista hypnotisti Michael Newton haastattelu. Löytyy myös uudempia videoita hänen kollegoiltaan.
Mielestäni tuo uskomus sopii melko hyvin yhteen uskontojen kanssa. Toisissa on samaa kilvoittelu maan päällä ja vapautuminen aikanaan sielunvaelluksesta eli jälleensyntymisistä. Kristinuskossa taas puolestaan on käsite ylösnousemus joka voisi vastata sielun siirtymistä muiden sielujen joukkoon toiseen ulottuvuuteen. Käsitys enkeleistä sopii yhteen meitä neuvovien sielujen kanssa.
Näitä tarinoita ovat kertoneet ihmiset, jotka on viety hypnoosissa syntymää edeltävään aikaan. Jotkut keskuudessamme elävät ihmiset kertovat näitä myös valveilla ja normaalitilassa, siis ei hypnoosissa ollessaan. Esimerkiksi Erkki Lähde.
Totuusarvo tarinoille selviää sitten itse kullekin kun ylittää rajan.
Hesarikin on heräilemässä karuun todellisuuteen kun kirjoittaa eteläisen Suomen okakaarnakuoriaistuhoista.
Tällainen maininta löytyy em. raportin sivulta 20: ”Selvityksessä arvioitiin, että metsäteollisuudessa käytetty runkopuun yksi hiilitonni vähentää nykyisin noin 0,55 tonnia fossiilisia hiilipäästöjä (hiilidioksidina 2,02 tonnia) ilmakehään.”
Mutta tämä on aivan eri asia kuin runkopuun 1 m3:n hakkuun vaikutus hiilinieluun metsämaan maankäyttöluokassa. Runkopuun yksi hiilitonni olisi kuutiometreinä karkeasti 5 m3, jos oletetaan että 1 m3 puuta sisältää 200 kg hiiltä (200 kg x 5 = 1000 kg).
Jovainilla on tässä tärkeä pointti. Miten kannattaa määritellä sallittu päätehakkuun ajankohta, jos sitä halutaan alkaa säädellä? Mallia voi ottaa Ruotsista tai miettiä uudelta pohjalta.
Petri Kortejärvi huomautti Facebookissa, että ikää ei voi kriteeriksi ottaa, kun metsävaratiedossa ikä nykyään simuloidaan keilauksen perusteella ja heittoa on todella paljon. Läpimittaminimin palauttaminen lakiin puolestaan johtaisi kovakasvuisten kuvioiden hakkuuseen ja kitukuusikot jäisivät pystyyn odottamaan läpimitan täyttymistä. Lopputuloksena valtakunnan metsien kasvu laskisi.
Metsätyyppijärjestelmästä kannattaisi luopua ja siirtyä pituusbonitointiin
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/737d81c6-9a89-4979-a9a9-0d29d7f21983
Maan lisäksi on tiedossa ainakin yksi elinkelpoinen planeetta ja niitä on varmaan muitakin, joten ei avaruuden vieraat mahdottomuus ole. Yhteyksiä sieluihin tai voi tulla myös toisesta ulottuvuudesta, sitäkin voi miettiä näin pääsiäisenä. Entäs pääsiäisnoidat, milloinkas ne olikaan liikkeellä?
Rauhallisia pääsiäispyhiä kaikille! 🐰 🐥
