Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Maan lisäksi on tiedossa ainakin yksi elinkelpoinen planeetta ja niitä on varmaan muitakin, joten ei avaruuden vieraat mahdottomuus ole. Yhteyksiä sieluihin tai voi tulla myös toisesta ulottuvuudesta, sitäkin voi miettiä näin pääsiäisenä. Entäs pääsiäisnoidat, milloinkas ne olikaan liikkeellä?
Rauhallisia pääsiäispyhiä kaikille! 🐰 🐥
Kiitos Pentti!
Aiheeseen liittyen kannattaa lukea Paavo Ojasen kommentit Metsälehden Uutiset ja blogit -osaston artikkelista, jossa Luke vastaa raportoinnin kritiikkiin (Mikolan ja Ojasen kirjoitus).
Tällaisen ajatuksen heitin Hesariin (ei julkaistu):
”Ilmastolain taustalla on EU:n ilmastopolitiikka, joita sovelletaan Suomessa muuta EU:ta kunnianhimoisemmin. Vaikka numeroiden valossa oltaisiin hiilineutraali maa vuonna 2035, maankäytön laskennan epävarmuudet huomioiden emme tiedä onko näin oikeasti. Juho Aalto kirjoitti mielipiteessä (8.4.), että Suomessa voisi olla erilliset tavoitteet fossiilisektorilla ja maankäyttösektorilla.
Kannattaisiko laajemminkin eli koko EU:n tasolla purkaa koplaus maankäytön ja muiden päästöjen välillä? Eri jäsenmaiden suoriutumisen seuranta saataisiin tarkemmaksi. Kunkin maan päästökehitystä seurattaisiin entiseen tapaan sen aiempaan tilanteeseen verrattuna, mutta kunkin sektorin sisällä ja suunnilleen yhtä varmoilla mittareilla.
Euroopan metsät tuottavat niitä hyötyjä, joita pyydämme niiltä. Jos pyydämme metsiltä pysyvästi suuria nieluja, seurauksena voi olla metsien kasvun näivettyminen. Jos myös metsätuhojen määrä kasvaisi, jouduttaisiin tekemään laajoilla alueilla puutavaraa pelastavia avohakkuita. Ei ihan se metsien rooli mitä tavoiteltiin.
Parhaassa tapauksessa metsien hiilivarastot olisivat lopulta Euroopassa suuret ja metsien monimuotoisuus korkea, mutta sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys hieman entistä heikommalla tolalla. Luontomatkailu todennäköisesti hyötyisi. Globaalisti politiikan vaikutus voisi jäädä pieneksi, kun suuri osa hakkuista olisi tehty muissa maanosissa.”
Miksi pitäisi tarkistaa: virheellisiä lukuja ei kannata levittää eikä kiusata Soimakalliota jos tuo ei ole edes hänen laskelmansa.
Mielenkiintoista keskustelua Hesarissa ilmastolaista. Tekeekö pieni Suomi turhaan ison taloudellisen uhrauksen vähentämällä hakkuita jos samat hakkuut kuitenkin tehdään toisaalla? Entä Eurooppa: mitä hiilinielupolitiikka tekee metsille? Voitaisiinko puun polttoa oikeasti vähentää paljon, kuten eräs Hesarin lukija arvelee, että näin saataisiin puu riittämään paremmin teollisuudelle? Riittäisikö sähköä lämmittämiseen?
Eipä käy poliitikkoja kateeksi.
Hyvä että edes olet yrittänyt Pentti. Muistan jotain keskusteluita siltä ajalta kun olin lyhyen aikaa töissä khk-inventaariossa. Silloin jo tunnistettiin EU:n hiilinieluvaatimusten riskit ja ehkä virkamiehiäkin varoiteltiin. Siihen aikaan Suomen metsien puuston hiilinielu oli kuitenkin vielä suuri, joten ehkä riskin toteutumista pidettiin 14 vuotta sitten (2011) pienenä. Maaperän ongelmista ei tiedetty silloin vielä juuri mitään.
Jos maaperän arviot katsotaan tarpeellisiksi pitää mukana Suomen ja EU:n politiikassa, niin millä tavalla? Päättäjien tulisi ehkä käyttää maaperätietoa ohjaavana, mutta ei sanktioivana. Vai mikä mahtaisi olla hyvä ratkaisu?
Hakkuiden vähentämisen kustannukset on laskettu.
Kyseessä on siis männynjuurikääpä eli tyvitervas. Ei välttämättä häviä täysin kasvupaikalta edes kulotuksessa tai kantojen nostossa, mutta nuo toimet varmaan vähentävät lahoa seuraavassa puusukupolvessa. Näitä puhdistustoimia ei pysty jk-mallissa hyödyntämään eikä männyn karulla kasvupaikalla ole oikein puulajille vaihtoehtojakaan, joten kaltoin käy. Tämä tauti on leviämässä kohti pohjoista.
Kehveli tuolla edelleen harmitteli ja olisi ilmeisesti jo poistamassa Venäjän pakotteita. Taitaa olla niin päin että Trumpin tullihupsuttelut aiheuttavat paljon suuremmat haitat meille. Lavrov ärhentelee Suomelle kuin se kuuluisa takalistoon ammuttu karhu: me muistamme mitä Suomi teki. On kyllä pitkävihainen karhu, kun muistelee yli sadan vuoden takaisia tapahtumia. Me myös muistamme pitkään eikä se ole vaikeaakaan, kun asiat ovat hyvin tuoreessa muistissa, eli mitä Venäjä tekee juuri nyt Ukrainassa.
On hyvä että Metsälehti laittoi pyörän pyörimään: voi olla että tästä polemiikista seuraa tarpeellinen ryhtiliike tilastoinnissa ja sen tulosten soveltamisessa.
Jos katselee Annamarin haastattelun ajatuksen kanssa, niin pääsee hyvin kartalle tilanteesta.
Kertaatko Kurki vielä missä yhteydessä Soimakallio käytti muuntokerrointa 2? Kiitos!
PS. Ojasen, Tompon ja Laihon ajatuksia lisää Metsäuutisten artikkelissa ”Kannanotto: Luonnonvarakeskus vastaa kritiikkiin hiilitaselaskelmista”.
AJ kommentti HS:
”Valitettavasti asia on aika pitkälle juuri näin kuin professori Laurén toteaa MT Liven haastattelussa. Hänen ehdottamansa parannus ojitettujen suometsien mallinnukseen on vedenpinnan vaikutuksen lisääminen malliin, jolloin saadaan kuvattua jonkin verran tarkemmin paikalliset vaihtelut turpeen hajoamisnopeudessa. Aiemmin mainitut sienijuuret ovat toinen mahdollinen mukaan otettava tarkennus maaperän hiiliasioissa. Molempien takana tulee kuitenkin olla riittävän hyvä tutkimustieto ennen kuin ne hyväksytään kasvihuonekaasujen inventaarion osaksi.
Asian pihvi on että vaikka mitattaisiin enemmän pisteitä maastossa ja parannettaisiin niiden avulla malleja, ilmiön eli maaperän hiilen määrän ja sen hajoamisen vaihtelun kuvaus tulee aina olemaan epävarma tästä eteenpäinkin. Tämä on tiedetty aiemminkin ja on raportoitu sekä Luken julkaisuissa että aiheen tutkimusjulkaisuissa.
EU on sitten yltiöpäisesti ottanut nämä epävarmat luvut osaksi jäsenmaidensa nielutavoitteita. Suomi on ottanut ne myös ilmastolaissaan osaksi hiilineutraaliuden laskentaa. Näitä ”työtapaturmia” ei olisi pitänyt päästä tapahtumaan. En tiedä onko joku varoittanut raportoinnin epävarmuuksista silloin kun nuo linjaukset on tehty. YK:n Ilmastosopimuksen laskenta ei ole meille läheskään yhtä kriittistä, koska siellä on päästöjen vähennyksissä vaikeuksia monella maalla eikä kenellekään määrätä hitaasta etenemisestä sanktioita.
Synteesiraportti: Talousmetsien luonnon monimuotoisuuden kehitys ja luonnonhoidon vaikuttavuus
https://jukuri.luke.fi/handle/10024/556235
Huom. Aiempien synteesien synteesi ja 10 suositusta.
