Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset

MT-livessä maaperäasiaa: Annamari Laurén haastattelussa. Aivan mainio pätkä!

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/f784f43d-58f0-4cd3-8d9e-b1aac7972f79

Käy jo ihan työstä tämä seuranta Hesari puskee koko ajan juttuja eetteriin…

AJ: ”Luke luottaa edelleen laskelmiinsa ja kertoo nykytilanteesta Metsälehden artikkelissa otsikolla ”Kannanotto: Luonnonvarakeskus vastaa kritiikkiin hiilitaselaskelmista”. Kovin suurta laskennan remonttia ei ehkä sittenkään tarvita. Ojitetuissa turvemaametsissä olisi hyvä saada mukaan kuvaus vedenpinnan tason vaikutuksesta turpeen hajoamisen päästöihin. Lisäksi tarvitsee tietää millaisia vesitasoja metsistä löytyy.

Hiiliasioissa on hyvä muistaa että YK.n Ilmastosopimuksen velvoittama kasvihuonekaasujen raportointi ja EU:n ilmastopolitiikka perustuvat metsien vuotuisiin hiilinieluihin, ei hiilivarastoihin. Hiilinielu on metsien kokonaiskasvu miinus poistumat. Se on totta että nykyisellä puun käytön rakenteella valtaosa hakkuupoistumasta haihtuu nopeasti ilmoille ja vain pieni osa sitoutuu pysyvästi tuotteisiin. Toisaalta puun energiakäyttö on mahdollistanut sen, että energiasektori on nykyään Suomessa hyvin pitkälle fossiilivapaa. Metsäteollisuuden osuus nettoviennistä on ollut edelleen melko suuri, joten siitä seuraa myös hyviä asioita Suomelle.

Siitä näyttää olevan skismaa ennusteissa, mitä metsissä tapahtuu, jos hakkuita vähennetään olennaisesti. Itse uskon että seuraukset ovat lyhyellä aikavälillä positiiviset, mutta pitkällä aikavälillä negatiiviset. Metsien suositeltava rooli ilmastopolitiikassa määräytyy sen mukaan kumpaa aikaväliä painotetaan.”

AJ: ”Kohti hiilineutraaliutta -kisassa kannattaa huomata, että pärjääminen hiilen varastoinnissa ei tuo mitaleita, jos käydäänkin kisaa hiilen nielemisessä ja seurattavat mittarit ovat sen mukaiset.”

http://www.hs.fi/alueet/art-2000011173934.html

Tuore Mikolan ja Ojasen artikkeli Metsäuutiset ja blogit -osastolla otsikolla ”Kannanotto: Luonnonvarakeskus vastaa kritiikkiin hiilitaselaskelmista”.

Tehtyjen simulointien mukaan päästöjen mallinnus vedenpinnan syvyyden perusteella ei näytä olennaisesti muuttavan päästöarviota. Tavoitteena on kuitenkin vähitellen tuoda vedenpintamallinnus osaksi turvemaiden päästölaskentaa. Sen avulla saadaan tarkemmin todennettua suometsien hoidon muutosten tuomat päästöjen alenemat.

Etsin tietoa hirvituhoista, löysin jk-hakkuut. Metsäkeskuksen raporttirajapinta kertoo että lakimuutoksen jälkeen pinta-ala on kymmenkertaistunut eli hiljalleen kasvanut 2500 hehtaarista 25000 hehtaariin.

https://app.powerbi.com/view?r=eyJrIjoiZmUzNjFjMWItM2QzNS00MTIzLTllZDEtYTA4MWExMDQyNDhmIiwidCI6ImVhMjQwMTY4LTU1NjAtNDYyMC05NmI1LWE4MjMxOWNlODBhMSIsImMiOjl9

Kommentoin Paula Lehtomäen mielipiteeseen (HS) hakkuiden rajoitusten vaikutuksista meillä ja muualla. Unohtui mainita hiilensidontamarkkina, jolla rajoitusten rahoitus toteutuisi kyllä markkinaehtoisesti, ts. metsänomistajalle ei tulisi menetyksiä, mutta kansantaloudelle tulisi silti haittaa. Tämä olettaen että miljardisakkoja ei puuttuvista hiilinieluista määrätä. Meidän hakkuurajoituksista saataisiin maapallonlaajuisesti ja ilmastonmuutokselle hyvin vähän hyötyä.

Joka tapauksessa kannattaisi katsoa ensin vapaaehtoiset kannusteet ennen kuin hakkuiden sääntelyä pantaisiin toimeen. Yhtenä toteutuskeinona hiilensidontamarkkina, jolla voisi rahoittaa hakkuiden lykkäämistä, tuhkalla lannoittamista ja vaikkapa vesipinnan noston mahdollistavia patojen rakennushankkeita ojitetulla suoalueella. Miksei myös turpeen hautaamista kivennäismaan alle.

”Edellä esitetty kysymys, mistä hakkuista ja poistumasta vähennetään, on hyvä. Hakkuumahdollisuusarviossa pitää huomioida kaikki tavoitteet ja rajoitteet – myös luontokadon torjunnan tarvitsema suojelupinta-ala.

Metsätieteilijöiden tekemiin mittauksiin ja mallinnuksiin pohjaava ennuste on kuitenkin melko selkeä: jos hakkuut jäävät pitkäaikaisesti selvästi kasvua alemmiksi, metsien kokonaiskasvu alenee ikärakenteen vanhetessa. Kohtuullisen ja väliaikaisen hakkuiden vähennyksen vaikutus ei kenties ole suuri, mutta ei aivan riskitön. Jos metsäteollisuus sopeutuisi alempaan puun tarjontaan lopettamalla tuotantolaitoksia, laajoista metsätuhohakkuista tulevan puun käyttöön ei välttämättä riittäisi käyttökapasiteettia.

Energiapuun polttoa kaukolämpölaitoksissa on tuettu tuulivoiman tukipaketin osana, ja fossiilienergioiden hinnan nousu tuki puun energiakäyttöä. Nyt uusiutuvien tuet ovat poistumassa ja ollaan siirtymässä markkinaehtoiseen puun käyttöön, jossa puuvirrat ohjautuvat sinne missä niistä saadaan paras arvonlisä. Hakkuiden vaikutus valtion verotuloihin, maaseudun aluetalouteen ja työllisyyteen on suuri. Yksityisteiden ylläpidossakin puukauppatulo on tärkeä.

Millainen merkitys Suomen alenevilla hakkuilla olisi globaalisti? Metsää voisi palaa vähemmän luonnonmetsissä, jos palokuormaa olisi vähennetty tekemällä meiltä pois siirtyneitä hakkuita. Siirtymistä kuitenkin rajoittaa se, että niistä puuttuu puunhankinnan tarvitsema infrastruktuuri (tiet, yritykset, koneet, työntekijät). Joka tapauksessa hakkuiden aiheuttama hiilivaraston pienenemä ja sen ilmastovaikutus olisi muualla tehtynä samaa suuruusluokkaa kuin meillä tehdyissä hakkuissa.”

http://www.hs.fi/mielipide/art-2000011123182.html

Pentti suotta osoittelee meitä sormella… kyllä ne kasvudynamiikkaa ymmärtämättömät ovat ihan muilla palstoilla.