Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Ilmastonmuokkaus tarkoittaa lämpenemisen hillintää suunnitelmallisella luonnonjärjestelmiin puuttumisella, esimerkiksi heijastamalla auringon säteilyä takaisin avaruuteen. Mikä on oikeasti mahdollista ja millaisia ovat erilaisten muokkaustekniikoiden vaikutukset ja riskit?
Keskustelemassa Petja Pellin johdolla ovat tieteen akateemikko, professori Markku Kulmala Helsingin yliopistosta ja ICOS-tutkimusinfrastruktuurin pääjohtaja Hannele Laine.
Tapahtumaan voi osallistua paikan päällä tiistaina 24.2. klo 17–18.30 Tiedekulmassa (Yliopistonkatu 4, Helsinki) tai livestriimin välityksellä tästä linkistä: https://tiedekulmamedia.helsinki.fi/…/details/398005101/
Käteen jäävä euro per hehtaari – juuri niin!
Mehtäukko vetoaa puutuotteiden hiilinieluun jotka huomioidaan kyllä laskennassa mutta ovat harmillisen pienet. Lisää aiheesta pian Metsäbiotalouden tiedepaneelin raportissa.
Pitkä messu joo. Jos asiat ovat epävarmoja tekee yleisölleen karhunpalveluksen, jos ne esittää varmoina.
Luken blogissa ”Ilmastopolitiikan harha”. Yksinkertaistaen: fossiilihiili on pahaa hiiltä ja puun hiili on hyvää hiiltä.
https://www.luke.fi/fi/blogit/ilmastopolitiikan-harha
Professorikunnasta jo useampi on lausunut että laskelmat eivät ole ongelman ydin eikä edes metsien käsittely, vaan se miten laskelmia käytetään Suomen ja EU:n ilmastopolitiikassa.
Seminaaria pukkaa.
Vuoden 2025 alussa voimaan tulleen rakentamislain tavoitteena on vähentää rakentamisen ilmastohaittoja. Miten uusi lainsäädäntö vaikuttaa puurakentamiseen? Entä miten puurakentaminen voi auttaa vähentämään Suomen hiilidioksidipäästöjä?
Metsäbiotalouden tiedepaneeli julkaisee helmikuussa uuden raportin, joka tarkastelee uudistetun rakentamislain mahdollisia vaikutuksia puun ja metsien käyttöön sekä rakennussektorin päästöihin vuoteen 2035 saakka.
http://www.lyyti.fi/reg/metsapaneeli_webinaari_puurakentaminen
Kiitos mettämiäs. Miksiköhän Metsäkeskus ei lähetä suomi.fi-palveluun viestejään kuten muut viranomaiset vaan käyttää omaa systeemiään.
*
Wokessa ydinasia on ehkä suunnilleen sama kuin tasa-arvon käsitteessä: ihmisen pitää tuntea etuoikeutensa ja kaikkia pitää kohdella ensisijaisesti ihmisyksilöinä eikä ryhmänsä edustajina.
Tasa-arvopolitiikassa on kuitenkin ristiriitaisuuksia – esimerkiksi termi intersektionaalisuus. Siinä tunnistetaan erilaisia ryhmiä joihin kuulutaan ja korostetaan niiden eriarvoista kohtelua. Kun tarkoitus olisi juuri unohtaa ne ryhmät ja katsoa ihmistä. Pontius Pilatus: Ecce homo (katso, ihminen).
https://fi.wikipedia.org/wiki/Woke
Pohjoisilla napa-alueilla jääkarhu voi pärjätä, jos se saa hylkeitä tai karibuja tms. ravinnoksi. Hylkeillä on varmaan kilpailuetu jäättömissä oloissa, kun se pääsee aina veteen karkuun jääkarhuilta. Pohjois-Amerikassa on lännessä havumetsävyöhykkeellä harmaakarhu Ursus arctos horribilis (!?), joka voisi pärjätä koon puolesta jääkarhulle, mutta mustakarhu ja ruskeakarhu varmaan väistäisivät. Lisäksi ruskeakarhun suurin alalaji kodiakinkarhu, mutta sen levinneisyys on hyvin rajallinen. Sen sijaan Venäjän harvaan asutuilla pohjoisilla rannoilla olisi jääkarhuille runsaasti elintilaa, jos vain murkinaa riittää.
Mänty tulee avoimille alueille pioneeripuulajina ja voi kasvaa tiheänä ihan laadukkaaksi. Myöhemmin se häviää kilpailussa valosta kuuselle.
