Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Paulan mielipide on Helsingin Sanomissa.
Esimerkiksi 10 milj. m3:n vähennys hakkuissa tuntuisi jo laajankin joukon toimeentulossa, jos se vähentäisi kansantaloudessa liikkuvaa rahaa 2 mrd vuodessa.
Odotan että ennallistamistyöryhmä miettii suoasiat niin meidän ei tarvitse. Sama koskee vähän kasvihuonekaasujen raportointiakin: isolle joukolle ihmisiä maksetaan sen tekemisestä. Ei meitä ehkä tarvita neuvonantajiksi joka asiassa.
Puiden kevät -lähetys radiossa 29.4. Nyt menossa Luontoillan 50 v -juhlalähetys Areenassa. https://areena.yle.fi/1-74270697
Burgerimiehet Välimerellä -sarja alkaa Nelosella kello 20 Portugalista.
Vhp:n ja metsäkauriin kantojen vahvistuminen voi olla riski myös metsäpeuralle, jos ne vetävät perässään lisää suurpetoja metsäpeuran vasomisalueille. Metsäpeuran hoitosuunnitelmassa petojen saalistus mainitaan suurimpana yksittäisenä uhkatekijänä suojelulle, perusteena Ilpo Kojolan ja A. Pölläsen tutkimukset.
Mieti käpysonni näin päin: jos veden pinta on saatu suossa tai turpeennostoalueella laskemaan ojittamalla, niin miksi se ei nousisi laittamalla ojat tukkoon tai padottamalla niitä? Juuri näin soita ennallistetaan ja vedenpinnan nosto on se lopputulos johon pyritään. Esimerkkejä varmaan löytyy, kun laittaa kuukkelin hakuun soiden ennallistaminen. Haluttu senttimäärä ei varmaan ole tarkasti säädeltävissä kun suot ja vuodet ovat erilaisia.
Hakkuiden vähentäminen 10 miljoonalla kuutiometrillä on toki mahdollista, ja toisinaan vähenee tämän verran suhdannevaihteluissakin. Mutta mihin metsiin se tulisi kohdentaa, jotta haittaa koituisi mahdollisimman vähän metsien tulevalle kasvulle? Ilmastopaneeli arvioi että vähennys voi lisätä kasvua, eli suurempi puustopääoma tuottaisi enemmän kasvua. Ei kyllä tuota mikäli viherhiukkasmassa metsikössä alenee puuston ylitiheyden tai vanhenemisen vuoksi.
Muita tapojakin on. Tuhkalannoitus turvemailla siinä määrin kuin tuhkaa riittää puun polton vähentyessä. Mihin mahtaa mennä sellutehtailta jäteliemen tuhkat? Lisäksi temppu jota ei ole vielä kokeiltu eli vesipinnan nosto syvälle kuivatuissa paksuturpeisissa turvemaametsissä 10-20 senttiä. Vähentää paljon turpeen hajoamista ja voi joissakin tapauksissa jopa nostaa puuston kasvua. Pintaa tulisi kuitenkin seurata, ettei hukuteta puita, ja tarvittaessa säätää padoilla.
Naturen artikkeleita harrastuneille:
Prompt rewetting of drained peatlands reduces climate warming despite methane emissions
Overriding water table control on managed peatland greenhouse gas emissions
Temporally dynamic carbon dioxide and methane emission factors for rewetted peatlands
Paavo Ojanen: Suon ennallistaminen suojelee turpeen hiilivarastoa. Ennallistamisesta saadaan hyötyjä pitkällä aikavälillä, kun turve pysyy silloin suossa. Hän mainitsee myös vedenpinnan säätelystä saatavan mahdollisen suuren hyödyn suometsissä.
http://www.hs.fi/mielipide/art-2000011165930.html
Suomesta on ollut tutkijoita mukana laatimassa IPCC:n ohjeita ja oletuskertoimia.
Kommentoin HS:
Erinomainen yhteenveto, kiitos Paavo!
Voisi vielä painottaa, että yksi ja sama sapluuna ei toimi kaikissa ojitetuissa suometsissä. Osa niistä on jo muuttunut ohutturpeisiksi kangasmetsän kaltaisiksi ja hyvin puuta kasvaviksi turvekankaiksi. Näistä saadaan vielä lisäkasvua tuhkalannoituksen avulla ja niitä ei yleensä kannata vesittää.
Pohjaveden pinnan noston avulla saatavasta päästövähennyspotentiaalista esitettiin yksi arvio Naturen artikkelissa ”Overriding water table control on managed peatland greenhouse gas emissions”. 10 sentin pohjaveden nosto vähensi 100 vuoden aikajänteellä lämmitysvaikutusta 3 tonnia CO2-ekv. hehtaarilla vuodessa. Tämä on samaa suuruusluokkaa kuin puun vuotuisen kasvun sitoma hiili tyypillisellä suomalaisella metsähehtaarilla, joten puhutaan merkittävistä vähennyksistä.
