Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Noh, onhan laskennassa tarkkojakin osioita, joten ei se tarvitse täyttä remonttia. Ei olisi mahdollistakaan, koska IPCC-ohjeita tulee noudattaa. Korjaukseksi voisi riittää että maanalaiset ilmiöt saadaan nykyistä paremmin kuvattua.
Etsin tietoa siitä mistä metaani suolla tulee, ja ilmeisesti se tulee enimmäkseen tuoreiden kasvinosien hajotuksesta, ei niinkään vanhan kuolleen turvekerroksen hajotuksesta. Joka tapauksessa pohjaveden pinnan nosto olisi tehokas tapa hillitä talouskäytössä olevan maatalouden tai metsätalouden turvemaan khk-päästöjä (kts. Naturen artikkeli). Metaanin tuotannon määrä ennallistetulla tai luonnonsuolla riippuu monesta, mutta eritoten suon vetisyydestä eli siitä nappaako suokasvillisuus käyttöönsä syvemmältä kuplivaa metaania.
Nature: Overriding water table control on managed peatland greenhouse gas emissions
”We estimate that every 10 centimetres of reduction in WTDe could reduce the net warming impact of CO2 and CH4 emissions (100-year global warming potentials) by the equivalent of at least 3 tonnes of CO2 per hectare per year, until WTDe is less than 30 centimetres.”
Jatkoa edelliseen ja kommentti Hesarin keskusteluun soista päästölähteenä:
”Suota ennallistettaessa metaanin tuotanto nousee aluksi, mutta päästö voi alentua jonkin verran myöhemmin, kun suon kasvipeite palautuu. Metaania tulee kun kasvimateriaalia hajoaa hapettomissa oloissa. Metaanin päästön arvellaan tulevan pääosin ”labiilista” eli eläviin kasvinosiin äskettäin sidotusta hiilestä. Syvemmällä oleva vanhan turvekerroksen hiili ei hajoa yhtä helposti.
Vapautuvan metaanin määrä riippuu pohjaveden korkeudesta ja suon pinnalla olevasta kasvillisuudesta. Pääsääntö menee kai jotakuinkin niin, että mitä vetisempi ja rehevämpi suotyyppi, sitä enemmän metaania vapautuu. Kun aikaa kuluu ennallistamisen aloittamisesta, rehevöityvä pintakasvillisuus nappaa syvemmältä kuplivaa metaania yhä enemmän ja suosta ilmoille pääsevä määrä pienenee.
Päästöjen kannalta hyvä ennallistamisen tavoite voisi siis olla kasvipeitteinen suo, jossa ei olisi kovin paljon avoimia allikoita.
Lähde: Peatlands and Methane. IUCN UK Peatland Programme 2024.”
Peurat ovat nyt leutona talvena olleet mahdollisesti enemmän liikkeellä. Varsinais-Suomessa törmäyksiä on varsin paljon: ”Varsinais-Suomen runsaimmilla peura-alueilla törmäysvahinkotiheys on miltei kolminkertainen verrattuna Uuteenmaahan.” (Metsäuutiset) Samalla alueella on myös maan tihein hirvikanta. On kärsivällistä porukkaa siellä.
Hesarin jutun mukaan Suomi on eilisen tsunamin jälkeen jakautunut kolmeen. Keskusta on vahvoilla 186 kunnassa (1,2 milj. äänioikeutettua), SDP 45 kunnassa (1,7 milj. äänioikeutettua) ja kokoomus 28 kunnassa (1,3 äänioikeutettua). RKP sai tällä laskentatavalla 23 kuntaa, KD 1 kunnan (Luoto) ja muut 9 kuntaa.
Yksityiskohta kuntavaaleista. Turussa demareiden ääniharava Aki Lindén ja myös vihreiden Sofia Virta saivat enemmän ääniä kuin Petteri Orpo. Isoista kaupungeista Turku, Tampere ja Vantaa ovat nyt ilmeisesti demarijohtoisia (?), Helsinki jakautunut kahtia ja Espoo edelleen tukevasti kokoomusjohtoinen porvarikaupunki.
Google harkitsee lehtitietojen mukaan uudelleen datakeskusinvestointejaan sähköveron noston vuoksi. Kyllä sähkölle olisi muutakin käyttöä, sellaista, josta jäisi meille hiukan enemmän lisäarvoa?
Datakeskus ja sitä pyörittävät tuulivoimalat voisi rakentaa vaikka puuttomalle arolle tai vuoristoihin. Suomessa pohjoisen erämaa-alueille – ei niitä kaikkia syrjäisimpiä kai tarvita luonnolle, matkailulle ja poroille?
