Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Näinpä, mutta kyseessä ei ilmeisesti ollut Sofian oma metsäpalsta.
Kyllähän hirvituhoja mielellään vähennettäisiin mutta se tuntuu olevan tämän palstan keskustelijoiden mukaan mahdotonta. Keinoja ei vain ole. Jos hirvikantaa alennetaan nykyisestä olennaisesti, hirviporukoiden into kannansäätelyyn hiipuu ja jos susien määrää nostetaan, hiipuu kykykin kun koiria ei enää ole käytettävissä. Miten siis hoidetaan alentuneen kannan kurissa pito, kun osaaminen maaseudulta häviää ja suorittava porukka hupenee?
Ko. alueella ilmeisesti korkea tuholaisriski eli okakaarnakuoriainen epidemiana? Aavistushakkuulla pystyy pelastamaan puuston hakkuuarvon.
Vihreiden ajatuksiin sopivia puheenvuoroja avohakkuista: Kotiaho (monimuotoisuus), Tolvanen (hiilensidonta) ja Kujala (talous).
http://www.vihreat.fi/vihrea/miksi-avohakkuut-ovat-haitaksi-kolme-nakokulmaa/
TA on liekeissä:
”kun ottaa metsätalouden ahneuden huomioon, ainut vaihtoehto on 30 % tiukka suojelu”
”harva haluaa mennä virkistäytymään avohakkuuraiskioille tai nuoriin puupeltorisukkoihin”
http://www.hs.fi/mielipide/art-2000011159566.html
Yksi selitys on tässä: Sähkö ei ole varsinaisesti siis halvempaa Virossa, vaan kyse on yhteiskunnan halusta tukea tietyille kuluttajille alempaa sähkön hintaa.
http://www.iltalehti.fi/talous/a/7b3034b2-a884-4986-8b4f-f59589f96b3d
Mikä mahtaa selittää Viron alemmat hinnat: onko infraa pidetty kunnossa ja mikä on sähkön tuotannon rakenne? Uuden Suomen tuoreessa keskustelussa väitetään että Virossa on kallista sähköä, koska on mm. luovuttu saastuttavasta palavakivestä ja rakennettu uusiutuvia. Meillä puolestaan sanotaan että sähkö on halpaa, koska on rakennettu uusiutuvia.
Visakallo saa kuitenkin sähkönsä Virossa edullisesti; onko siis Virossa verotus ja siirto halvempaa?
Tarkoitus ei tässä siis ollut syyttää Sofiaa mistään. Sofia itse vaikuttaa harmittelevan joko avohakkuuta tai siitä syntynyttä kohua, joskin Seiska tapansa mukaan liioittelee, että saa lukukertoja jutulle.
Vihreiden yleinen linja on tanakasti avohakkuita vastaan. Heidän olisi hyvä myöntää, että myös luonto itse tekee avohakkuun tapaisia häiriöitä, vaikka niissä alueelle yleensä jää paljon puuta elävänä ja kuolleena. Lisäksi se että jotkin lajit oikeasti vaativat avoimia elinympäristöjä kuten paahdelajit. Avohakkuu voi siis olla elinympäristöjä ennallistava toimi. Vielä jos on kulotukseeen sopiva kohde, niin vielä parempi lopputulos: saadaan mukaan myös kulolajit ja vähennetään rehevöitymistä.
